Luis de Góngora

Nykyään Luis de Góngora on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Olipa kyse sen vaikutuksesta talouteen, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai rooliin historiassa, Luis de Góngora on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Luis de Góngora on ollut keskustelun ja analyysin kohteena, ja ristiriitaiset mielipiteet ovat herättäneet intohimoista keskustelua. Tässä artikkelissa tutkimme Luis de Góngora:n eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Syvän analyysin ja yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Luis de Góngora:n tärkeyttä ja sitä, kuinka se on muokannut nykymaailmaa.
Luis de Góngora
Diego Velázquez, Luis de Góngoran muotokuva, 1632.
Diego Velázquez, Luis de Góngoran muotokuva, 1632.
Henkilötiedot
Syntynyt11. heinäkuuta 1561
Córdoba, Espanja
Kuollut23. toukokuuta 1627 (65 vuotta)
Córdoba, Espanja
Kansalaisuus espanjalainen
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Luis de Góngora y Argote (11. heinäkuuta 1561 Córdoba – 23. toukokuuta 1627 Córdoba)[1] oli espanjalainen barokkiajan runoilija. Hän oli ylhäisaatelia ja opiskeli teologiaa, mutta uhkapelurina hän menetti kaikki rahansalähde?. Hänen tunnetuimpia runojaan ovat Soledades I–II sekä Fabula de Polifemo y Galatea.

Gongora tutki ensin lakitiedettä ja kirjallisuutta, mutta rahahuolet pakottivat hänet rupeamaan papiksi. Myöhemmin Filip III nimitti hänet kunniakappalaisekseen. Gongoran nuoruudenrunot, jotka on kirjoitettu kansalliseen henkeen, ovat omaperäisiä ja pirteitä.[2]

Tyytymättä saavuttamaansa menestykseen Gongora kehitti uuden tyylin estilo culto. Tyyli on hyvin keinotekoinen, kuvat haettuja ja kieli oppineiden ja varsinkin mytologisten viittausten ja latinanvoittoisten käänteiden kangistamaa. Tähän tyyliin hän kirjoitti runoteoksensa, kuten Soledades, Fabula de Polifemo y Galatea ja Fabula de Piramo y Tisbe sekä monet sonetit. Gongora sai joukon jäljittelijöitä, gongoristit eli kulteranistit, ja itse tyyliä sanottiin gongorismiksi. Tämä nurinkurinen makusuunta vaikutti epäedullisesti koko 1600-luvun espanjalaiseen ja portugalilaiseen runouteen.[2]

Suomennettua tuotantoa

Antologioissa
Runot[3]
  • Kaikkein kaunein tyttö, suom. Aale Tynni, teoksissa: Maailman runosydän, Runon jäljillä ja Tuhat laulujen vuotta
  • Laulu, suom. Otto Manninen, teoksessa: Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja
  • Lillille, suom. Otto Manninen, teoksessa: Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja

Lähteet

  1. ↑ Luis de Góngora Britannica.com. Viitattu 18.12.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Gongora, Luis, Tietosanakirja osa 2, palsta 1529–1530, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
  3. ↑ Luis de Góngora y Argote (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 19.3.2021, viitattu 12.4.2021

Aiheesta muualla

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Luis de Góngora
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot