Lombardia

Nykyään Lombardia:stä on tullut yleinen kiinnostuksen aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Sen relevanssi ja merkitys ovat herättäneet suurta keskustelua ja analyyseja nyky-yhteiskunnassa. Eri näkökulmista Lombardia on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja siitä on tullut toistuva aihe keskusteluissa, keskusteluissa ja tutkimuksessa. Olipa se vaikutus kulttuuriin, talouteen, politiikkaan tai henkilökohtaisella tasolla, Lombardia on edelleen jatkuvan huomion ja tutkimuksen kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Lombardia:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Lombardia
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Italia
Maakuntia ja metropolikaupunkeja 11 + 1
Kuntia 1 530
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Milano
 – Presidentti Roberto Maroni
Pinta-ala 23 864 km² (4.)
Väkiluku (31.12.2015) 10 008 349 (1.)
 – väestötiheys 419 as./km²
BKT (2016) 367 mrd. € (1.)
 – asukasta kohti 36 600 € (2.)
Alueen kotisivut

Lombardia (italiaksi ja lombardiksi Lombardia) on Pohjois-Italiassa sijaitseva hallinnollinen alue. Lombardiassa on 10 miljoonaa asukasta, ja se on Italian väekkäin alue. Alueen keskuspaikka on Milano. Hallinnollisesti Lombardia jakaantuu 12 maakuntatason alueeseen: 11 maakuntaan ja Milanon metropolikaupunkiin.

Historia

Lombardia sai nimensä langobardeista eli germaaniheimosta, joka hallitsi aluetta vuosina 568–744. Aiemmin Lombardia oli kuulunut muun muassa gooteille ja Rooman valtakuntaan.

Lombardia oli itsenäinen herttuakunta renessanssiajalla, mutta joutui sittemmin Ranskan haltuun. Ranska luovutti alueen Espanjalle, ja lopulta Espanjaa hallinneet Habsburgit luovuttivat sittemmin alueen Habsburgien itävaltalaiselle sukuhaaralle, joka hallitsi aluetta vuoteen 1859, joskin Napoleonin sodat aiheuttivat muutaman vuoden tauon habsburgilaisvaltaan 1800-luvun alussa. Vuonna 1859 Itävalta luovutti Lombardian Piemonte-Sardinian kuningaskunnalle, joka pian sulautui Italian kuningaskuntaan.

Maantiede

Piz Zupo, Lombardian korkein vuori Berninan Alpeilla.

Lombardia jakautuu maantieteellisesti kahteen alueeseen: eteläinen osa on Pojoen hedelmällistä tasankoa ja pohjoinen vuoristoista järvialuetta.

Lombardian järvet

Järvistä suurin ja itäisin on Gardajärvi. Se sijaitsee Lombardian ja Veneton rajalla. Gardajärveltä länteen ovat pienemmät Idrojärvi ja Iseojärvi. Seuraava järvi on Comojärvi. Tämän ylösalaisen Y-kirjaimen muotoisen järven itäisin haara on Leccojärvi. Tästä seuraavat järvet ovat Luganojärvi, josta suurin osa on Sveitsin puolella, sekä Varesejärvi. Järvistä läntisin on myös Sveitsin puolelle ulottuva Maggiorejärvi, joka sijaitsee Lombardian ja Piemonten rajalla.

Talous

Lombardia on Italian talouselämän keskus. Lombardian alueen bruttokansantuote on Italian alueista suurin (367 mrd. € vuonna 2016), runsaat 20 prosenttia koko maan kansantaloudesta. Alueella on huomattavaa maataloutta, joka tuottaa viljaa, rehuja, hedelmiä ja viiniä. Myös turismi on alueelle tärkeä elinkeino.

Lähteet

  1. Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 4.6.2017. (italiaksi)
  2. Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Viitattu 4.6.2017. (englanniksi)
  3. a b c Gross domestic product (GDP) at current market prices by NUTS 2 regions (Eurostatin bkt-tilasto 2007–2016 alueittain (taso NUTS2), nimelliset hinnat) 9.4.2018. Eurostat. Viitattu 6.1.2019. (englanniksi)
  4. a b c Maailman ympäri 7. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-14002-3.

Aiheesta muualla