Tässä artikkelissa tutkimme Linnankatu (Turku):n merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Linnankatu (Turku) on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina ja synnyttänyt keskusteluja ja pohdintoja sen merkityksestä ja seurauksista. Kautta historian Linnankatu (Turku):llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskuntien kehityksessä sekä yksilöllisten ja kollektiivisten identiteettien muodostumisessa. Syntymisestään nykypäivään Linnankatu (Turku) on ollut tutkimuksen, ihailun, kiistelyn ja uudelleentulkinnan kohteena niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, teknologia, taide, politiikka ja populaarikulttuuri. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Linnankatu (Turku) on muokannut maailmaamme ja tekee niin myös tulevaisuudessa.
Linnankatu (ruots. Slottsgatan) on yksi Turun ruutukaavakeskustan pääkaduista. Katu alkaa Aninkaistenkadulta ja päättyy Turun satamaan. Linnankadun alkupää on nykyisin kevyen liikenteen aluetta Aninkaistenkadulta Vähätorille eli Brahenkadun kulmaan asti. Yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä, Turun linna, sijaitsee Linnankadun varrella. Katu on 3 717 metriä pitkä, ja se on Turun pisin katu.
Kauppatorin pysäköintilaitoksen rakentamisen ajan (syyskuusta 2018 lokakuuhun 2022) Linnankatu välillä Brahenkatu–Aurakatu oli osa Turun joukkoliikenteen pääakselia.
Linnankatu suunniteltiin 1600-luvulla linnalle kulkevaksi pääkaduksi. Tuolloin kadun alkupää nimettiin Kuningattarenkaduksi.
Vuoden 1827 tuhoisan Turun palon jälkeen Carl Ludvig Engel laati Turulle uuden asemakaavan, joka suurimmalta osaltaan oli tyypillinen ruutukaava. Siinä Linnankatu valittiin perussuunnaksi, jonka mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi.