Le Corbusier

Tässä artikkelissa tutkimme Le Corbusier:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, kehitystä, merkitystä nykyään ja mahdollista tulevaa kehitystä. Le Corbusier on eri alueilla laajasti käsitelty ja tutkittu aihe, joka herättää akateemikkojen, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostusta. Kautta historian Le Corbusier on ollut ratkaisevassa roolissa eri yhteyksissä ja vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kattavan analyysin avulla käsittelemme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on käytetty Le Corbusier:n ymmärtämiseen, sekä sen tällä hetkellä aiheuttamia seurauksia ja haasteita. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Le Corbusier:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, edistäen rakentavaa ja rikastuttavaa keskustelua tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Le Corbusier
Henkilötiedot
Muut nimet Charles-Édouard Jeanneret-Gris
Syntynyt6. lokakuuta 1887
La Chaux-de-Fonds, Sveitsi
Kuollut27. elokuuta 1965 (77 vuotta)
Roquebrune-Cap-Martin, Ranska
Kansalaisuus Sveitsi, Ranska 1930 alkaen
Ammatti arkkitehti, kaupunkiteoreetikko
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Le Corbusier (oik. Charles-Édouard Jeanneret-Gris, 6. lokakuuta 1887 La Chaux-de-Fonds, Sveitsi27. elokuuta 1965 Roquebrune-Cap-Martin, Ranska) oli sveitsiläinen arkkitehti, kaupunkisuunnittelija, muotoilija, taiteilija ja kirjailija. Hän oli yksi modernin arkkitehtuurin uranuurtajista. Le Corbusier kuului International School -koulukunnan ensimmäiseen sukupolveen; hänen arkkitehtuurissaan funktionalismiin yhdistyy voimakas, veistoksellinen ekspressionismi. Vuonna 2016 Unescon maailmanperintökomitea lisäsi 17 Le Corbusierin kohdetta maailmanperintöluetteloon.

Modernismi ja funktionalismi

Le Corbusier oli Ludwig Mies van der Rohen, Walter Gropiuksen ja Theo van Doesburgin ohella modernistisen arkkitehtuurin edelläkävijöitä. Le Corbusier on myös suunnitellut suosittuja ja klassikoiksi nousseita huonekaluja.

Kaupunkiajattelu

Näkymä Brasílian yli. Kaupungin suunnitelma perustuu Le Corbusierin Ville Radieuse -periaatteille

Le Corbusier kutsui taloja ”koneiksi, joissa asutaan”. Hänen Unité d’Habitation (”asutuksen yhtenäisyys” tai ”asumisyksikkö”) on tunnettu rakennussuunnittelun pohja, jota arkkitehdit ympäri maailmaa ovat kopioineet. Myös Suomessa Espoon Niittykummussa on 1964 Unité d’Habitationin muunnos.

Vuonna 1922 hän julkaisi teoreettisen suunnitelmansa Ville Contemporaire (ransk. nykyaikainen kaupunki) kolmen miljoonan asukkaan kaupungiksi. Suunnitelmassa keskeisellä sijalla olivat kuusikymmentäkerroksiset pilvenpiirtäjät, jotka oli sijoiteltu valtaville ruohokentille. Liikenneväylät olivat leveät ja ne kytkeytyivät toisiinsa usein massiivisissa eritasoliittymissä.

Pavillon Le Corbusier, taidemuseo Sveitsissä.

Le Corbusier jatkoi kaupunkiteoriansa kehittelyä ja julkaisi vuonna 1935 uuden suunnitelman La Ville radieuse. Se tähtäsi kaupungin siistimiseen ja puhdistamiseen. Hän halusi minimoida liikenteen ja maksimoida viheralueet sekä auringonvalon. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hän näki korkean rakentamisen parhaana keinona.

Le Corbusier pääsi kokeilemaan kaupunki-ideoitaan suuressa mittakaavassa intialaisen Chandigarhin kaupungin suunnittelutyössä. Chandigarhiin hän piirsi myös lukuisia hallintorakennuksia. Brasilian pääkaupungin Brasílian suunnittelijat saivat vaikutteita Le Corbusierin ideoista.

Kritiikki

Le Corbusieria ja muita modernisteja on arvosteltu mekanistisesta ihmiskäsityksestä, joka jättää huomioimatta ihmisten tarpeet sekä ihmisyhteisöjen toiminnan.

Historioitsija ja kaupunkiteoreetikko Lewis Mumford kirjoitti teoksessaan Yesterday’s City of Tomorrow, että Le Corbusierin pilvenpiirtäjillä ei ole mitään muuta perustetta olemassaoloonsa kuin se tosiasia, että niiden rakentaminen on tullut teknologisesti mahdolliseksi. Mumford kirjoitti myös, että Le Corbusierin ihannoimilla avoimilla ruohokentillä ei ole perustetta olemassaoloon, sillä ne eivät sijoittelunsa tai muotonsa vuoksi houkuttele ihmisiä.

Kaupunkiteoreetikko ja toimittaja Jane Jacobs kritisoi Le Corbusierin kaupunkiajattelua teoksessaan The Death and Life of Great American Cities. Jacobs kuvailee ihmisten ja yhteisöjen toimintaa rakennetussa ympäristössä ja argumentoi, että Le Corbusierin ihannemallin mukainen kaupunki tuottaa turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja taloudellista tehottomuutta.

Suomennettu teos

  • Le Corbusier: Kohti uutta arkkitehtuuria. (Vers une architecture, 1923.) Suomentanut Pauliina Nurminen. Helsinki: Avain, 2004. ISBN 952-5524-06-X.

Katso myös

Lähteet

  1. Le Corbusier Encyclopædia Britannica. Viitattu 16.11.2013. (englanniksi)
  2. Dahlbom, Taika: Le Corbusierilta 17 kohdetta Unescon maailmanperintökohteiden listalle Helsingin Sanomat. 17.7.2016. Arkistoitu 17.7.2016. Viitattu 17.7.2016.

Kirjallisuutta

  • Blake, Peter: Le Corbusier: Architecture and Form. Penguin Book, 1964.
  • Boesiger, Willy, Stonorov, Oscar & Bill, Max (toim.): Le Corbusier: Complete Works (Oeuvre Complete) in Eight Volumes. Birkhäuser Architecture, 1990 (1935–1965). ISBN 978-3764355159.
  • Brooks, H. Allen: Le Corbusier's Formative Years: Charles-Edouard Jeanneret at La Chaux-de-Fonds. University of Chicago Press, 1999. ISBN 9780226075822.
  • Frampton, Kenneth: Le Corbusier. Thames and Hudson, 2001. ISBN 9780500203415.
  • Gauthier, Maximilien: Le Corbusier ou l'architecture: au service de l'Homme. Editions Denole, 1974.
  • Jencks, Charles: Le Corbusier and the Tragic View of Architecture. Penguin, 1987.
  • Moos, Stanislaus von: Le Corbusier: Elements of a Synthesis. 010 Publishers, 2009 (1968). ISBN 9789064506420.
  • Papadaki, Stamo (toim.): Le Corbusier: Architect, Painter, Writer. Macmillan Co., 1948.
  • Pierrefeu, François de: Le Corbusier et Pierre Jeanneret. G. Crès, 1932.
  • Walden, Russell: The Open Hand: Essays on Le Corbusier. MIT Press, 1977.

Aiheesta muualla