Lapsisinfonia

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Lapsisinfonia, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen nykypäivän merkityksellisyyden vuoksi. Alkuperäistään sen vaikutuksiin eri aloilla Lapsisinfonia on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja se on luonut erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia, jotka rikastavat nykyistä panoraamaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle laajan ja täydellisen näkemyksen Lapsisinfonia:stä ja käsittelemään sen tärkeimpiä näkökohtia, jotta voimme valaista tätä erittäin kiinnostavaa aihetta.

Lapsisinfonia (saks. Kindersinfonie), alkuperäisnimeltään Berchtolds-Gaden Musick, on wieniläisklassismin ajan kamarisävellys, jossa käytetään orkesterisoittimien rinnalla Berchtesgadener War -nimisen lelutehtaan leikkikalusoittimia. Muodoltaan Lapsisinfonia on kassaatio. Sävellys on peräisin noin vuodelta 1765, mutta nimi Lapsisinfonia on vasta vuodelta 1813.

Lapsisinfonian säveltäjästä ei ole täyttä varmuutta. Säveltäjänä on vanhastaan pidetty Joseph Haydnia, Michael Haydnia ja Leopold Mozartia, jopa W. A. Mozartia, mutta nykyään Edmund Angereria (1740–1794) pidetään todennäköisenä tekijänä.

Teoksessa on seitsemän osaa:

  1. Marche
  2. Menuetto
  3. Allegro
  4. Menuetto
  5. Allegretto
  6. Menuetto
  7. Presto

Usein esitetään vain 3., 4. ja 7. osa.

Kirjallisuutta

  • Illing, Robert: Berchtolds gaden musick: A study of the early texts of the piece popularly known in England as Haydn’s Toy Symphony and in Germany as Haydns Kindersinfonie, and of a cassation attributed to Leopold Mozart which embodies the Kindersinfonie. Melbourne: Illing, 1994. ISBN 0-949302-61-9

Aiheesta muualla