Lappeen vaakuna

Nykymaailmassa Lappeen vaakuna:stä on tullut yhä tärkeämpi ja kiinnostava aihe yhteiskunnan eri alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Lappeen vaakuna:llä on keskeinen rooli ihmisten ja yhteisöjen kehityksessä ja kehityksessä. Kautta historian Lappeen vaakuna on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen vaikutus ulottuu useille tieteenaloille tieteestä ja teknologiasta taiteeseen ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Lappeen vaakuna:n vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan ja käsittelemme sen vaikutuksia, sovelluksia ja haasteita eri näkökulmista. Lisäksi tutkimme, kuinka Lappeen vaakuna on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan ja kuinka sen jatkuva kehitys vaikuttaa elämäämme merkittävillä tavoilla.
Lappeen vaakuna (1953–1966)
Lappeen kihlakunnan sinetti 1600-luvulta.

Lappeen kunnanvaakuna oli Lappeen kunnan tunnus, joka oli saanut aiheensa pitäjän keskiaikaisen kirkon suojeluspyhimyksestä Pyhästä Laurentiuksesta, joka esiintyi aiheena jo 1600–luvun alkupuolella Lappeen kihlakunnan sinetissä. Vaakunan halstari liittyy olennaisesti Pyhään Laurentiukseen tämän tunnuksena, joka viittaa tämän marttyyrikuolemaan polttamalla rauta-arinalla. Halstari on myös Lohjan vaakunassa.

Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin käyttöön 4. helmikuuta 1953. Vaakunan selitys on ”puna-mustahalkoisessa kilvessä oikealle katsova P. Laurentius pitäen oikeassa kädessään kohotettuna halstaria ja vasemmassa kultarahoja; kaikki muu hopeaa”. Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1967, kun Lappeen kunta liitettiin Lauritsalan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin.

Lähteet

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot