Tässä artikkelissa analysoimme Lahdenpohja:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. _Var1 on ollut olennainen osa ihmiskunnan historiaa ja sen vaikutus on ollut ylivoimainen eri aloilla politiikasta tieteeseen. Vuosien varrella Lahdenpohja on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja harrastajien keskuudessa, mikä on synnyttänyt loputtomasti tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka korostavat sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Lahdenpohja:n merkittävää vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin ja sen roolia nykymaailmamme muokkaamisessa.
Lahdenpohja Лахденпохья |
|
---|---|
vaakuna |
|
Lahdenpohja |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjän federaatio |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Lahdenpohjan piiri |
Kauppalaksi (Suomessa) | 1924 |
Kaupungiksi (Neuvostoliitossa) | 1945 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 262,5 km² |
Väkiluku (2010) | 7 800 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 18673x |
Suuntanumero(t) | +7 81450 |
Lahdenpohjan piirin hallintokeskus
|
Lahdenpohja (ven. Лахденпо́хья) on kaupunki ja Lahdenpohjan piirin hallinnollinen keskus Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan Jaakkimansalmen pohjukkaan laskevan Aurajoen suussa 331 kilometriä Petroskoista länteen. Kaupungissa on 7 800 asukasta (vuonna 2010).
Lahdenpohja | |
---|---|
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
sijainti |
|
Lääni | Viipurin lääni |
Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
Kihlakunta | Kurkijoen kihlakunta |
Kuntanumero | 397 |
Perustettu | 1924 |
– emäpitäjä | Jaakkima |
Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
Pinta-ala |
5,41 km² (12.3.1940) |
– maa | 5,34 km² |
– sisävesi | 0,07 km² |
Väkiluku |
1 959 (1939) |
– väestötiheys | 369,6 as./km² |
Lahdenpohjan kunnan pinta-ala on 262,5 neliökilometriä. Se rajoittuu Lahdenpohjan piirin Miinalan sekä Laatokan kautta Sortavalan ja Pitkärannan piirin Salmin kuntiin. Pinta-alasta 84,0 % on vesialuetta, 9,7 % asuinaluetta ja 4,4 % metsää. Seudulle suunniteltiin pitkään Laatokan saariston kansallispuistoa. Lahdenpohjan, Sortavalan ja Pitkärannan piireissa sijaitsevan kansallispuiston perustamisesta uutisoitiin tammikuussa 2018.
Paikalla sijainnut Jaakkiman pitäjän Sieklahden kylä tunnetaan 1600-luvulta lähtien. Vuonna 1924 siitä tuli itsenäinen kauppala. Lahdenpohjan kuuluessa Suomeen siellä oli vilkas satama sekä puunjalostusteollisuutta, muun muassa Laatokan Puu Oy. 1930-luvun lopulla kauppalan asukasluku oli 1 959 henkeä. Lukuvuonna 1937–1938 kauppalassa oli yksi koulupiiri.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1945 Lahdenpohjasta tuli kaupunki ja Kurkijoen (vuodesta 1970 Lahdenpohjan) piirin keskus.
Lahdenpohjan kautta kulkee Pietarin ja Sortavalan välinen maantie ja rautatie. Jaakkiman asemalta haarautuu sivurata Lahdenpohjan vaneritehtaalle.
Kaupungin tärkein tuotantolaitos on Bumeks-yhtiön omistama Lahdenpohjan vaneritehdas. Lisäksi on muita puunhankinta- ja puunjalostusyrityksiä. Elintarviketeollisuutta edustavat lihanjalostamo ja alkoholitehdas.
Julkisiin palveluihin kuuluvat keskikoulu, ammattikoulu, piirisairaala, lasten luomistyön keskus, lastenkoti ja kaksi kirjastoa.
Lahdenpohjan rakennusmuistomerkkejä ovat vuonna 1851 rakennettu Jaakkiman kirkko sekä joukko 1900-luvun alun julkisia ja asuinrakennuksia. Kirkon lähellä on suomalaisten sotilaiden hautausmaa. Kaupungissa on myös kaksi neuvostosotilaiden hautapaikkaa.
|
|