Lännennahkajäkälä

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkia Lännennahkajäkälä:een liittyviä näkökohtia. Alkuperäisestä vaikutukseensa nyky-yhteiskuntaan, eri osa-alueiden sovellusten kautta, Lännennahkajäkälä on noussut kasvavaan kiinnostuksen aiheeseen viime vuosina. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä sekä sen merkitystä nykyään. Lisäksi käsittelemme alan asiantuntijoiden mielipiteitä, jotka tarjoavat näkökulmiaan ja pohdintojaan Lännennahkajäkälä:stä. Vertaamalla eri näkökulmia ja arvioimalla empiiristä näyttöä tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja täydellinen näkemys Lännennahkajäkälä:stä.
Lännennahkajäkälä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotina
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Nahkajäkälät Peltigerales
Heimo: Nahkajäkälät Peltigeraceae
Suku: Nahkajäkälät Peltigera
Laji: hymenina
Kaksiosainen nimi

Peltigera hymenina
(Ach.) Delise

Katso myös

  Lännennahkajäkälä Wikispeciesissä
  Lännennahkajäkälä Commonsissa

Lännennahkajäkälä (Peltigera hymenina) on nahkajäkälien sukuun kuuluva jäkälä. Yläpinta on siniharmaa, toisinaan ruskettuva ja laikullinen. Alapinta on kellanruskea. Suonet ovat leveitä ja matalia. Liuskat ovat noin 1–2 senttimetriä leveitä. Kasvustot ovat noin 20 senttimetriä leveitä, mutta kasvustojen liittyessä voivat muodostaa suuria peitteitä. Jäkälä kasvaa sammalikoissa, kallionseinämillä ja puiden tyvillä. Lännennahkajäkälän jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy tenuioriinia (C26H24O10), metyyligyroforaattia (C25H22O10), gyroforahappoa (C24H20O10) ja triterpenoideja, kuten zeoriinia (C30H52O2), peltidaktyliinia (C32H54O3) ja dolikorritsiinia (C32H54O3). [1]

Lähteet

  1. Stenroos, Soili., Ahti, Teuvo: Suomen jäkäläopas, s. 323. Kasvimuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo, 2011. 891410495 ISBN 9789521068041 OCLC:891410495

Aiheesta muualla