Krusifiksi

Nykymaailmassa Krusifiksi on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Teknologian ja globalisaation myötä Krusifiksi:stä on tullut kiinnostava kohde kaikenikäisille ja -aloilta. Krusifiksi on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin populaarikulttuurissa. Tässä artikkelissa tutkimme Krusifiksi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdolliseen tulevaan kehitykseen. Anna tämän matkan innostaa itseäsi ja löydä kuinka Krusifiksi on merkinnyt ennen ja jälkeen maailmaa, jossa elämme.
Krusifiksi.
Triumfikrusifiksi, Naantalin kirkko.

Krusifiksi (lat. crucifixum) eli Ristiinnaulitun kuva on ristiinnaulittua Kristusta esittävä veistos tai kuva. Krusifiksissä on esitettynä corpus, eli Kristuksen ruumis, mikä erottaa sen rististä.[1] Kolmiulotteiset veistoskrusifiksit ovat läntinen perinne ja kaksiulotteiset kuvakrusifiksit ovat puolestaan itäinen perinne.

Varhaisimmat krusifiksit olivat pieniä ja niitä säilytettiin alttarilla. Myöhemmin keskiajalla myös kirkon triumfikaareen kuorin ja runkohuoneen väliin sijoitettiin suuri ja usein monivärinen, puusta tehty triumfikrusifiksi.[2]

Krusifikseissa ovat usein Jeesuksen pään yläpuolella kirjaimet INRI. Tämä on lyhennys latinankielisestä tekstistä Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum (suom. Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas), jonka Pontius Pilatus Raamatun mukaan kirjoitutti tauluun Jeesuksen pään yläpuolelle (Joh. 19:19).

Varsinkin krusifiksia esittävissä kuvissa on pään yläpuolella usein kirjaimet IC (vasen puoli) XC (oikea puoli), jotka ovat Kristuksen kreikankielisen nimen alku- ja loppukirjaimet (iota, sigma, khi, sigma). Alhaalla on kreikankielinen kirjoitus nika (suom. hän on voittoisa).

Katso myös

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. Triumfikrusifiksi (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla