Komediaelokuva
Nykymaailmassa Komediaelokuva:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia yleisöjä kohtaan. Komediaelokuva on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuuriin tai korkeakoulujen merkityksen vuoksi. Kun jatkamme tämän ilmiön tutkimista ja ymmärtämistä paremmin, on erittäin tärkeää analysoida sen vaikutukset ja vaikutukset jokapäiväisen elämämme eri puolille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Komediaelokuva:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä analysoimalla sen historiallisia, sosiokulttuurisia, teknologisia ulottuvuuksia ja monia muita näkökohtia, jotka ovat osa sen nykyistä merkitystä.
Komedia on elokuvagenre, jonka elokuvien perimmäinen tavoite on saada katsoja tuntemaan huvittuneisuutta, iloa ja kenties nauramaan.
Komedia on draaman ohella elokuvan vanhin genre ja ollut mukana mykkäelokuvien ajoista asti. Alun perin elokuvien huumori oli liikuntapitoisempaa, ja huumoria luotiin liioitellusti esimerkiksi kaatumisilla ja potkuilla, jotka saatiin elokuvissa näyttämään hauskoilta. Kun äänielokuva yleistyi, siirrettiin elokuviin myös humoristista puhetta sekä alettiin keksiä yhä modernimpia vitsejä ja huumorin muotoja itseironiaan, mustaan huumoriin ja camp-huumoriin asti. Syntyivät myös niin kutsutut parodiaelokuvat, joissa pilkattiin muita kuuluisia, yleensä vakavasti tehtyjä elokuvia esimerkiksi asettamalla jokin alkuperäisteoksen kuuluisa kohtaus toisenlaiseen tilanteeseen tai viemällä sitä pidemmälle kuin alkuperäinen teos.
Kuuluisia elokuvakoomikkoja ovat muiden muassa Charlie Chaplin, Buster Keaton, Jerry Lewis, John Cleese ja Monty Python.
Kirjallisuutta
- Komediaelokuvan teemanumerot, Filmihullu 6/1995, 4–5/2002 ja 6/2019.
- Virtanen, Arto: ”Hei, mille me nauretaan?” Filmihullu 5/2013.
