Ihmiskunnan historiassa Kiskon Kirkonkylä:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnan kehityksessä ja evoluutiossa. Perustamisestaan lähtien Kiskon Kirkonkylä on vanginnut ihmisten huomion ja mielikuvituksen ja inspiroinut kaikenlaisia kokemuksia, tunteita ja pohdintoja. Kiskon Kirkonkylä on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen joko populaarikulttuuriin, tieteelliseen kenttään tai maailmanpolitiikkaan liittyvään merkityksestään johtuen. Tässä artikkelissa tutkimme, mikä rooli Kiskon Kirkonkylä on ollut ajan mittaan ja miten se on muokannut ihmiskunnan kulkua eri näkökulmista.
Kiskon Kirkonkylä on kylä Salon kaupungissa ja entisessä Kiskon kunnassa.
Kirkonkylän keskustassa sijaitsevat Kiskon kirkko, seurakuntatalo ja kesäisin auki oleva kotiseutumuseo. Hieman kauempana ovat Haapaniemen linnan rauniot. Kirkonkylän alueella on Museoviraston mukaan ollut asutusta vähintään 1300-luvulta alkaen. Alue on vuosien 1600–1950 välisenä aikana ollut vilkas asutuskeskus kauppoineen, ravintoloineen, kouluineen, pankkeineen ja posteineen, mutta nykyään kaikki palvelut ovat kahden kilometrin päässä sijaitsevassa Toijan kylässä.
Museovirasto on määritellyt Kiskon Kirkonkylän yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Kiskon kirkonkylän kaksikerroksisen, puisen koulurakennuksen vuodelta 1890 omistaa nykyisin muusikko Perttu Kivilaakso ja entisen pappilan oopperalaulaja Lilli Paasikivi.
Kiskon ensimmäinen lainamakasiini rakennettiin riidan päätteeksi Uudenmaan lääniin kuuluneeseen Kiskon kirkonkylään. Turun läänin puoleiset seurakuntalaiset rakensivat omansa Toijaan. Kirkonkylän makasiini on nykyisin kotiseutumuseona.