Kergueleninkaali

Nykyään Kergueleninkaali:llä on keskeinen paikka yhteiskunnassa. Sen merkitys ja merkitys heijastuu jokapäiväiseen elämään politiikasta ja taloudesta viihteeseen ja kulttuuriin. Kergueleninkaali on vanginnut asiantuntijoiden ja fanien huomion synnyttäen intohimoisia keskusteluja ja eriäviä mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Kergueleninkaali:n vaikutusta ja vaikutusta eri alueilla, analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Alkuperäistään nykyiseen rooliinsa Kergueleninkaali ei ole vain jättänyt jälkensä historiaan, vaan se myös edelleen muokkaa maailmaa, jossa elämme.
Kergueleninkaali
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kergueleninkaalit Pringlea
Laji: antiscorbutica
Kaksiosainen nimi

Pringlea antiscorbutica
R.Br. ex Hook.f. [1]

Katso myös

  Kergueleninkaali Wikispeciesissä
  Kergueleninkaali Commonsissa

Kergueleninkaali[2] (Pringlea antiscorbutica) (ransk. Choux de Kerguelen) on ristikukkaiskasvi, joka kasvaa Kerguelen-saarilla eteläisellä Intian valtamerellä. Se on nimetty kasvupaikkansa mukaan, ja sen on luokitellut kasvitieteilijä Joseph Dalton Hooker toukokuussa 1840.[3]

Kerguelenin saarille tuodut jänikset ovat olleet merkittävä haitta kaalille, ja sen on katsottu olevan uhanalainen.[4]

Esiintymisalue

Kergueleninkaali kasvaa Kerguelen-saarten lisäksi Intian valtameren subantarktisella alueen saarilla, Prinssi Edwardin saarilla, Heard ja McDonaldinsaarilla ja Crozetsaarilla.[5]

Kergueleninkaalin ominaisuudet

Syömäkelpoiset, mutta pahanmakuiset lehdet sisältävät hyvin C-vitamiinipitoista öljyä.[4] Kasvin käyttökelpoisuus keripukin torjumisessa näkyy sen latinankielisessä nimessä, joka tarkoittaa ”keripukkia vastaan”.[6]

Lähteet

  • Stonehouse, Bernard: Etelämantereen eläimiä. Suomentanut Klaus Karttunen. Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-2056-1

Viitteet

  1. Pringlea antiscorbutica R.Br. ex Hook.f. BGBM Hermbarium. Viitattu 24.1.2011. (englanniksi)
  2. ONKI, Kassu: Pringlea antiscorbutica yso.fi. Viitattu 4.8.2012.
  3. Tropicos.org. Missouri Botanical Garden. TROPICOS. Viitattu 24.1.2011. (englanniksi)
  4. a b Kerguelen cabbage | Antarctic, endemic, edible Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 15.8.2024. (englanniksi)
  5. Stonehouse 1981, s. 60–67.
  6. Antarctic flora moves to Swiss capital Polar Journal. 31.10.2022. Viitattu 15.8.2024. (englanniksi)