Katanpää

Nykymaailmassa Katanpää on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tämä kysymys on kiinnittänyt laajan yhteiskunnan huomion tutkijoista ja alan asiantuntijoista tavallisiin ihmisiin, jotka haluavat ymmärtää paremmin tätä ilmiötä. Sen vaikutus ulottuu useille alueille, kuten talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Katanpää:een, tavoitteenaan valaista sen merkitystä nykyään ja sen mahdollista vaikutusta tulevaisuudessa.
Tämä artikkeli kertoo linnakkeesta. Sanan muista merkityksistä katso Katanpää (täsmennyssivu).
Katanpään vesitorni

Katanpään linnake on Kustavin ulkosaaristoon Lypyrtin saaren Katanpään niemeen ensimmäisen maailmansodan aikana 1915–1917 rakennettu linnake, joka muodosti Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisimman osan. Lypyrtin saarella sijaitsi optinen lennättimen asema jo Krimin sodan ajoista saakka ja Katanpäätä oli käytetty sotasatamana jo Suomen sodan aikana 1808.

Linnakkeen tiloissa toimi 1931–1940 vankila ja siellä tehtiin varustelutöitä sotavuosina 1939–1944. Katanpäätä pommitettiin vain kerran jatkosodan aikana. Katanpää siirtyi Merivoimilta Metsähallitukselle vuonna 1999.

Saarella on kasarmirakennuksia ja puinen vesitorni sekä kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen. Pattereille johtavat mukulakivillä päällystetyt tykkitiet ja saarta suojaavan kivivallin sisäpuolella kulkee myös kivetty tie. Kasarmirakennusten julkisivut ja sisätilat ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussa. Saaren linnoitukset on suojeltu muinaismuistolailla.

Katanpään linnake on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Katanpään niemi linnakkeineen on myös osa Selkämeren kansallispuistoa[1] ja se muodostaa myös Natura 2000 -suojelualueen[2].

Lähteet

Viitteet

  1. Kansallispuisto Selkämeri (pdf) (Esite) Metsa.fi. 2012. Metsähallitus. Viitattu 22.5.2016.
  2. Katanpää Ymparisto.fi. 15.8.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 29.5.2016.

Aiheesta muualla