Kansallispuisto
Nykymaailmassa Kansallispuisto on edelleen erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Kansallispuisto on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta ja herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Kautta historian Kansallispuisto on ollut tutkimuksen, pohdinnan ja kiistan kohteena, ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän, kulttuurin ja politiikan eri osa-alueisiin. Kansallispuisto kiinnostaa edelleen kaiken ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä riippumatta siitä, onko se merkitystä akateemisella alalla, sen vaikutusta yhteiskuntaan tai sen merkitystä populaarikulttuurissa. Tässä artikkelissa perehdymme Kansallispuisto:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen.
Kansallispuisto on luonnonsuojelualue, jonka ensisijainen tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta, mutta niihin sisältyy usein kansallismaisemia, luonnonnähtävyyksiä ja virkistyspalveluja. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ja monien maiden tekemät määritelmät eroavat hieman toisistaan.
Määritelmä
Kansallispuistot kuuluvat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton luokan II luonnonsuojelualueisiin. Siihen kuuluvat alueet ovat luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia, ja niiden tarkoituksena on ekologisten prosessien, lajien ja ekosysteemien suojelu. Kansallispuistot mahdollistavat kuitenkin myös tutkimuksen, opetuksen, henkisen hyvinvoinnin, virkistyskäytön, retkeilyn ja matkailun.
Kansallispuistojen määritelmä kuitenkin vaihtelee hieman maittain. Suomen luonnonsuojelulaissa kansallispuisto määritellään hyvin samalla tavalla kuin IUCN:n kansallispuistokuvauksessa.
Katso myös
Lähteet
- Heinonen, Mervi & Juvonen, Sanna-Kaisa: IUCN:n suojelualueluokituksen soveltaminen Suomessa (pdf) 11.10.2013. Metsähallitus. Arkistoitu 31.12.2019. Viitattu 2.11.2018.
