Kajakentin piiri (ven. Каякентский район, Kajakentski raion, kumykiksi Къаягент район, Qayagent raion, dargiksi Каякентла район, Kajakentla raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanissa Venäjällä. Vuonna 1935 perustetun piirin pinta-ala on 691 neliökilometriä. Asukkaita on 55 000 henkeä (vuonna 2009).[1]
Kajakentin piiri sijaitsee Kaspianmeren rannikkovyöhykkeellä Dagestanin kaakkoisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Karabudahkentin piiriin, lännessä Sergokalan piiriin ja etelässä Kaitagin sekä Derbentin piireihin.
Piiriin kuuluu 14 maalaiskuntaa: Alhadžakent, Bašlykent, Družba, Džavankent, Gerga, Kajakent, Kapkaikent, Karanaiaul, Novokajakent, Novyje Vikri, Pervomaiskoje, Sagasi-Deibuk, Usemikent ja Utamyš. Hallinnollinen keskus on Kajakentin kylä, josta on 85 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Mahatškalaan. Asutuskeskuksia on yhteensä 19. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 54,5 % on kumykkeja, 41,0 % dargeja, 1,7 % tabasaraneja ja 1,6 % aguleja[2]. Kaupunkiväestöä ei ole[1].
Piirin kautta kulkee Moskovan ja Bakun välinen rautatie sekä Kubanilta Azerbaidžanin rajalle johtava M29-valtatie. Pääelinkeino on maatalous, joka on keskittynyt viinirypäleiden kasvatukseen, karjanhoitoon sekä viljakasvien ja vihannesten viljelyyn. Viime vuosina on pyritty kehittämään myös matkailua.
Paikallislehtenä ilmestyy kumykinkielinen Tüzlüknü šavlasy ja darginkielinen Barhdešla šala (”Oikeudenmukaisuuden säde”).
Agul | Ahty | Ahvah | Akuša | Babajurt | Bežtan osa-alue | Bolith | Buinaksk | Buinaksk | Dagestanskije Ogni | Dahadajev | Derbent | Derbent | Dokuzpara | Gergebil | Gumbet | Gunib | Hasavjurt | Hasavjurt | Hiv | Hunzah | Izberbaš | Južno-Suhokumsk | Kaitag | Kajakent | Karabudahkent | Kaspijsk | Kazbek | Kiziljurt | Kiziljurt | Kizljar | Kizljar | Kul | Kumtorkala | Kurah | Lak | Levaši | Magaramkent | Mahatškala | Nogai | Novolak | Rutul | Šamil | Sergokala | Suleiman Stalski | Tabasaran | Tarumovka | Tljarata | Tšaroda | Tsumada | Tsunta | Untsukul