Kajakentin piiri

Nykymaailmassa Kajakentin piiri on aihe, joka on saavuttanut kiistattoman merkityksen. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja analyyseja eri aloilla. Kajakentin piiri:n merkitys piilee sen vaikutuksissa yhteiskuntaan, talouteen, ympäristöön, teknologiaan ja moniin muihin alueisiin. Koska kiinnostus Kajakentin piiri:tä kohtaan kasvaa jatkuvasti, on tärkeää ymmärtää sen laajuus ja seuraukset sekä tutkia aiheeseen liittyviä erilaisia ​​näkökulmia. Tässä artikkelissa käsitellään useita Kajakentin piiri:een liittyviä näkökohtia, jotta voidaan tarjota kattava näkemys, jonka avulla lukija voi syventyä aiheeseen, joka epäilemättä merkitsee todellisuutemme tulevaisuutta.
Kajakentin piiri Dagestanin kartalla.

Kajakentin piiri (ven. Каякентский район, Kajakentski raion, kumykiksi Къаягент район, Qayagent raion, dargiksi Каякентла район, Kajakentla raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanissa Venäjällä. Vuonna 1935 perustetun piirin pinta-ala on 691 neliökilometriä. Asukkaita on 55 000 henkeä (vuonna 2009).[1]

Kajakentin piiri sijaitsee Kaspianmeren rannikkovyöhykkeellä Dagestanin kaakkoisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Karabudahkentin piiriin, lännessä Sergokalan piiriin ja etelässä Kaitagin sekä Derbentin piireihin.

Piiriin kuuluu 14 maalaiskuntaa: Alhadžakent, Bašlykent, Družba, Džavankent, Gerga, Kajakent, Kapkaikent, Karanaiaul, Novokajakent, Novyje Vikri, Pervomaiskoje, Sagasi-Deibuk, Usemikent ja Utamyš. Hallinnollinen keskus on Kajakentin kylä, josta on 85 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Mahatškalaan. Asutuskeskuksia on yhteensä 19. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 54,5 % on kumykkeja, 41,0 % dargeja, 1,7 % tabasaraneja ja 1,6 % aguleja[2]. Kaupunkiväestöä ei ole[1].

Piirin kautta kulkee Moskovan ja Bakun välinen rautatie sekä Kubanilta Azerbaidžanin rajalle johtava M29-valtatie. Pääelinkeino on maatalous, joka on keskittynyt viinirypäleiden kasvatukseen, karjanhoitoon sekä viljakasvien ja vihannesten viljelyyn. Viime vuosina on pyritty kehittämään myös matkailua.

Paikallislehtenä ilmestyy kumykinkielinen Tüzlüknü šavlasy ja darginkielinen Barhdešla šala (”Oikeudenmukaisuuden säde”).

Lähteet

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 23.9.2010. (venäjäksi)
  2. Etno-Kavkaz: Naselenije Dagestana ethno-kavkaz.narod.ru. Viitattu 30.11.2011. (venäjäksi)

Aiheesta muualla