Tässä esitellyssä artikkelissa aiomme syventyä Kaštela:een, aiheeseen, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Kaštela on erittäin tärkeä aihe, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Koko analyysimme aikana tutkimme Kaštela:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi yritämme ymmärtää, kuinka Kaštela on muuttunut ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on nykyhetkeen. Toivomme, että tämä artikkeli kiinnostaa suuresti kaikkia niitä, jotka haluavat laajentaa tietojaan Kaštela:stä ja ymmärtää sen merkityksen nykymaailmassa.
Kaštela | |
---|---|
Näkymä Kaštel Kambelovaciin |
|
Kaštela |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kroatia |
Piirikunta | Split-Dalmatia |
Hallinto | |
– Pormestari | Denis Ivanović |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 56,9 km² |
Väkiluku (2021) | 37 951 |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Kaštela on kaupunki Kroatiassa Dalmatian rannikolla. Se kuuluu Split-Dalmatian piirikuntaan. Vuoden 2021 väestönlaskennassa sen väkiluku oli 37 951, millä se oli maansa 14. väkirikkain kaupunki. Kaštela on osa Splitin taajamarykelmää ja on seitsemän pienemmän asutuskeskittymän yhteenliittymä; nuo pikkukaupungit ovat Kaštel Gomilica (4 766 asukasta v. 2021; 2,7 km2), Kaštel Kambelovac (5 076 as.; 4,4 km2), Kaštel Lukšić (5 254 as.; 11,3 km2), Kaštel Novi (6 537 as.; 11,1 km2), Kaštel Stari (6 968 as.; 6,3 km2), Kaštel Sućurac (6 513 as.; 11,4 km2) ja Kaštel Štafilić (2 837 as.; 9,6 km2). Sen hallintokeskus on Kaštel Sućurac.
Kaštela sijaitsee Kaštelanlahden altaan keskiosassa; rantaviivaa sillä on lahden kanssa 20 kilometrin pituudelta. Kaupunki ulottuu pohjoisessa Mali Kozjak -kukkulan rinteille saakka. Sen korkein huippu Veli vrj (779 m) kohoaa Kaštel Gomilican ylle. Kaštela rajautuu lännessä Trogirin kaupunkiin, idässä Solinin kaupunkiin, pohjoisessa Klisin, Prgometin ja Lećevican kuntiin ja meren kautta myös Splitin kaupunkiin. Splitin lentoasema sijaitsee läntisessä Kaštelassa.
Ensimmäiset kroaatit asettuivat Mali Kozjakin loiville rinteille 700-luvulla. Keskiajan lopulla asutusta oli lähinnä vain Mali Kozjakin ja muiden kukkuloiden juurella etäämmällä rannikosta. Kun Bosnia oli 1463 joutunut Osmanien valtakunnan hallintaan, ja osmanit hyökkäilivät alueelle, venetsialaiset maanomistajat alkoivat valtionsa tuella järjestelmällisesti rakentaa Venetsian laivaston suojaamalle rannikolle suorakulmion muotoisia tornillisia linnoituksia (linnoitustyyppi on kroatiaksi kaštel). Yhteensä linnoituksia nousi 16, joista osa on sittemmin tuhoutunut. Seitsemän niistä ympärille muodostui asutuksia kukkuloilta siirtyneestä väestöstä. Tästä johtuu asutusten nimien etumääre Kaštel.
Vuosi | 1833 | 1857 | 1900 | 1948 | 1953 | 1961 | 1971 | 1991 | 2001 | 2011 | 2021 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 5 048 | 5 097 | 7 286 | 8 525 | 10 797 | 13 526 | 18 805 | 29 168 | 34 103 | 38 667 | 37 951 |