Johannes Westfal

Tänään haluamme käsitellä erittäin mielenkiintoista ja relevanttia aihetta, joka varmasti herättää kiinnostuksen monissa lukijoissamme. Tällä kertaa sukeltamme Johannes Westfal:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen tärkeyttä nykyään. Epäilemättä Johannes Westfal on aihe, joka on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen kaikesta, mikä ympäröi Johannes Westfal:tä. Analysoimme tätä aihetta eri näkökulmista sen historiasta sen käytännön soveltamiseen, mukaan lukien sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan, jotta voimme tarjota lukijoillemme rikastuttavan ja valaisevan näkökulman. Liity kanssamme tälle jännittävälle Johannes Westfal-kiertueelle!

Johannes Westfal
Turun piispa
1374–1385
Edeltäjä	Johannes Pietarinpoika
Seuraaja	Bero Balk
Henkilötiedot
Syntynyt	Turku
Muut tiedot
Uskonto	roomalaiskatolinen kirkko
Infobox OK

Johannes III Westfal (noin 1310–1385) toimi Suomen piispana vuosina 1374–1385. Hän pyrki edeltäjänsä Johannes II Pietarinpojan tavoin lisäämään kirkon oikeuksia ja omaisuutta.

Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan mukaan Johannes Westfal oli syntyjään turkulainen. Hän perusti Turun tuomiokirkkoon Pyhän Katariinan prebendan ja kuorin, johon hänet haudattiin. Kronikan mukaan Johannes kuoli Niittykartanossa.

Lähteet

• Juusten, Paavali: Suomen piispainkronikka. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988 (1728). ISBN 951-717-508-6.
• Rinne, Juhani: Turun Tuomiokirkko keskiaikana I Tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Uuden Auran osakeyhtiön kirjapaino, 1941.

Viitteet

1. ↑ Juusten 1988 (1728), s. 44.

Edeltäjä: Johannes Pietarinpoika

Turun piispa 1374–1385

Seuraaja: Bero Balk

n k m Turun ja Suomen arkkipiispat Katoliset piispat (1134–1550) Henrik* (1134–1158) Rodolfus* (~1202–~1209) Folkvinus* (~1210–~1234) Tuomas (~1234–1245) Bero I (~1248–1258) Ragvald I (1258–1266) Catillus (1266–1286) Johannes (1286–1290) Maunu I (1291–1308) Ragvald II (1309–1321) Pentti Gregoriuksenpoika (1321–1338) Hemming (1338–1366) Henrik Hartmanninpoika (1366–1367) Johannes Pietarinpoika (1367–1370) Johannes Westfal (1370–1385) Bero Balk (1385–1412) Maunu Tavast (1412–1450) Olavi Maununpoika (1450–1460) Konrad Bitz (1460–1489) Maunu III Särkilahti (1489–1500) Lauri Suurpää (1500–1506) Johannes Olavinpoika (1506–1510) Arvid Kurki (1510–1522) Ericus Svenonius (1523–1527) Martti Skytte (1528–1550) Luterilaiset piispat (1554–1817) Mikael Agricola (1554–1557) Pietari Follingius (1558–1563) Paavali Juusten (1563–1575) Ericus Erici Sorolainen (1583–1625) Isaacus Rothovius (1627–1652) Aeschillus Petraeus (1652–1657) Johannes Terserus (1658–1664) Johannes Gezelius vanhempi (1664–1690) Johannes Gezelius nuorempi (1690–1718) Herman Witte (1721–1728) Lars Tammelin (1728–1733) Jonas Fahlenius (1734–1748) Johan Browallius (1748–1755) Karl Fredrik Mennander (1757–1775) Jakob Haartman (1776–1788) Jakob Gadolin (1788–1802) Jakob Tengström (1803–1817) Luterilaiset arkkipiispat (1817–) Jakob Tengström (1817–1832) Erik Gabriel Melartin (1833–1847) Edvard Bergenheim (1850–1884) Torsten Thure Renvall (1884–1898) Gustaf Johansson (1899–1930) Lauri Ingman (1930–1934) Erkki Kaila (1935–1944) Aleksi Lehtonen (1945–1951) Ilmari Salomies (1951–1964) Martti Simojoki (1964–1978) Mikko Juva (1978–1982) John Vikström (1982–1998) Jukka Paarma (1998–2010) Kari Mäkinen (2010–2018) Tapio Luoma (2018–) *=historiallisuus epävarmaa

Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Kansallisbiografia Biografiasampo

Tämä pappiin tai piispaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.