Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Ihmisen toiminta:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Ihmisen toiminta:stä merkityksellisen nykyään. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta eri alueilla ja sen roolia jokapäiväisessä elämässä. Laajan ja objektiivisen näkökulman avulla pyrimme lähestymään Ihmisen toiminta:tä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen todellisen merkityksen ja laajuuden nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle matkalle Ihmisen toiminta:n läpi ja löydä kaikki tämän jännittävän aiheen takana.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: pitäisi olla jokin määritelmä. Satunnaisesti mainittu 3 tieteenalaa, jotka kuvattu väärin. Virheellisiä väitteitä psykologiasta. Ym jne. |
Ihmisen toiminta on monenlaisen selittämisen kohteena. Psykologia tutkii yksilön toimintaa, kun taloustiede tutkii lähinnä ryhmiä. Sosiologia keskittyy molempiin.
Psykologia on yrittänyt tulkita yksittäisten ihmisten toimintaa. Kuten taloustieteissä, ei psykologiassakaan voida järjestää tieteellisiä eristettyjä kokeita. Tällaisissa kokeissa ihmiseen kohdistuva tarkkailu usein saa hänet toimimaan eri tavoilla kuin yleensä.
Georg Henrik von Wright toi ihmisten toiminnan selittämisen muodollisen logiikan piiriin. Hän lähti syllogistisesta näkökulmasta ja hänen mukaansa ihmisten toiminta oli perusteltavissa apriorisesti haetun tavoitteen perusteella, eikä toiminnan ja lopputuloksen välille tarvita kausaalista lakia. Esimerkiksi: