Hiippakunta

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Hiippakunta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Hiippakunta on aihe, joka on herättänyt kiistoja ja keskustelua sekä herättänyt kiinnostusta alan asiantuntijoissa ja asiantuntijoissa. Näillä linjoilla tutkimme Hiippakunta:een liittyviä eri näkökohtia, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Ei ole epäilystäkään siitä, että Hiippakunta edustaa erittäin tärkeää aihetta nykyisessä kontekstissa, joten on välttämätöntä syventää sen ymmärtämistä ja analysointia.

Rooman piispanistuin (lat. cathedra) Lateraanikirkossa. Rooman piispan virka lukeutuu kristillisen maailman vanhimpiin.

Hiippakunta (lat. dioecesis; alkuperänä m.kreik. διοίκησις, dioíkēsis, ’hallinto’), on kristillisissä kirkoissa piispan johtama hallinnollinen alue. Hiippakunnat ovat kehittyneet Rooman valtakunnassa myöhäisantiikin aikaan käytössä olleista diokeeseista. Roomalaiset diokeesit jaettiin provinsseihin, mutta kirkollisessa hallinnossa provinssi vakiintui laajemmaksi alueelliseksi kokonaisuudeksi, jonka johdossa on metropoliitta tai arkkipiispa. Nykyinen merkitys on vakiintunut katolisessa maailmassa viimeistään 1200-luvulle tultaessa.

Suomessa hiippakuntia on evankelis-luterilaisella, ortodoksisella kirkolla ja katolisella kirkolla. Evankelis-luterilaisia hiippakuntia on yhdeksän ja ortodoksisia hiippakuntia kolme. Helsingin katolinen hiippakunta kattaa koko maan. Ruotsin evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakuntia on 13. Norjan evankelis-luterilaisessa kirkossa on nykyisin 11 hiippakuntaa.

Katso myös

Lähteet

  1. Diocese Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  2. Hiippakunnat
  3. Suomen ortodoksinen kirkko - Hiippakunnat
  4. Katolinen.net
  5. De tretton stiften 17.3.2023. Svenska kyrkan. Viitattu 20.8.2023. (ruotsiksi)
  6. Biskop Store norske leksikon. Viitattu 20.3.2023. (norjaksi)

Aiheesta muualla