Henri Dunant
Tässä artikkelissa puhumme Henri Dunant:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Henri Dunant on laaja ja monipuolinen aihe, joka kattaa eri näkökulmia sen historiasta sen käytännön sovelluksiin nykyään. Monet ihmiset ovat omistaneet vuosia opiskelun ja tutkimuksen Henri Dunant:lle, mikä on mahdollistanut paremman ymmärryksen ja kehityksen tällä alalla. Tässä artikkelissa tutkimme Henri Dunant:n eri ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen merkitystä tieteen ja teknologian alalla sekä tulevaisuuden näkökulmia, joita tämän aiheen ympärille näkee.
Jean Henri Dunant (usein tunnettu myös nimellä Henry Dunant tai Henri Dunant) (8. toukokuuta 1828 – 30. lokakuuta 1910) oli sveitsiläinen liikemies, filantrooppi ja humanitääri. Hän perusti Kansainvälisen Punaisen Ristin ja sai ensimmäisen Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1901 (samana vuonna palkinto annettiin myös Frédéric Passylle).
Perhetausta
Jean-Henri Dunant syntyi vuonna 1828 Sveitsin ranskankielisellä alueella Genevessä, jossa hänen isänsä, kauppias Jean-Jacques Dunant toimi orpokodin johtajana ja vankilan ylivalvojana. Perheen äiti Anne-Antoinette Colladon oli Ranskasta aikoinaan paenneiden protestanttisten hugenottien jälkeläisiä. Henri oli perheen vanhin lapsi, ja hänellä oli kaksi sisarta ja kaksi veljeä, Sophie-Anne, Daniel, Marie ja Pierre-Louis.
Punaisen Ristin perustaminen
Henri Dunant oli kesällä 1859 matkalla nykyisessä Pohjois-Italiassa, jossa hän joutui Solferinon taistelun silminnäkijäksi. Dunant järjesti yhdessä lähiseutujen asukkaiden kanssa apua taistelussa haavoittuneille sotilaille. Kokemuksistaan Dunant kirjoitti vuonna 1862 kirjan Solferinon muisto, jossa hän ehdotti kahta asiaa. Ensinnäkin hän toivoi, että perustettaisiin vapaaehtoisjärjestö auttamaan sodan uhreja. Toiseksi hän halusi, että haavoittuneiden sotilaiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin.
Dunant’n ajatukset levisivät nopeasti eri puolille Eurooppaa ja maailmaa. Vuonna 1863 Dunant oli itse perustamassa Genevessä toimikuntaa, josta kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Vuonna 1864 solmittiin ensimmäinen Geneven sopimus, joka loi perustan sodan lakeja käsittelevälle humanitaariselle oikeudelle. Punaisen Ristin liike levisi nopeasti moniin maihin, esimerkiksi Suomen Punainen Risti perustettiin jo vuonna 1877.
Unohdus ja uudelleen löytäminen
Jouduttuaan vararikkoon Dunant jätti Geneven vuonna 1867 ja vietti suurimman osan loppuelämästään köyhyydessä ja tuntemattomana. Hän ajoi monia hankkeita, kuten sotavankien asiaa, kansainvälistä sovittelua, orjuuden lakkauttamista, aseistariisuntaa ja kotimaata juutalaisille. Vuonna 1895 sveitsiläinen toimittaja nosti hänet unohduksesta Punaisen ristin perustajana. Tämän jälkeen hän sai osakseen kunnianosoituksia ja eläkkeen.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Dunant, Henry: Solferinon muisto. (Un souvenir de Solferino, 1862.) Perustuu Esko Pirisen suomennokseen englanninkielisestä laitoksesta A Memory of Solferino. Käännöksen uudistus: Elina Ravantti. Helsinki: Suomen Punainen Risti, 2001. ISBN 951-658-087-4.
Lähteet
- ↑ The Nobel Peace Prize 1901 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Henri Dunant Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henri Dunant Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
