Heikki Ojansuu

Nykyään Heikki Ojansuu on aihe kaikkien huulilla. Heikki Ojansuu:n merkitys on kasvanut vuosien varrella ja siitä on tullut avaintekijä yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, taloudesta, tieteestä, terveydestä, kulttuurista ja monista muista näkökohdista, Heikki Ojansuu on ottanut tärkeän roolin, jota ei voida jättää huomiotta. Tämän artikkelin tarkoituksena on syventää Heikki Ojansuu:een liittyviä eri näkökohtia, analysoida sen vaikutuksia, haasteita ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin avulla pyrimme käsittelemään eri näkökulmista Heikki Ojansuu:n merkitystä tänään ja sen ennustetta tulevina vuosina.

Heikki Ojansuu (26. heinäkuuta 1873 Tyrvää18. tammikuuta 1923) oli suomalainen kielitieteilijä. Hän toimi muun muassa Turun yliopiston ensimmäisenä suomen kielen ja sen sukukielten professorina.

Ojansuu väitteli vuonna 1901 aiheella Suomen lounaismurteiden äännehistoria. Vokaalioppi. Descendentti esitys.

Ojansuu oli Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti vuodesta 1903, kolme lukukautta E. N. Setälän viransijainen suomen kielen ja kirjallisuuden professorina ja suomalaisen filologian apulainen (apulaisprofessori) vuodesta 1914. Lisäksi hän oli muun muassa Suomen Liikemiesten Kauppaopiston opettaja vuosina 1908–1919.

Vuonna 1921 Ojansuu nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi suomen ja sen sukukielten professoriksi.

Ojansuu kirjoitti toistakymmentä tieteellistä teosta sekä melkein kaksisataa julkaistua artikkelia. Hän tutki erityisesti suomen murteita, vanhinta kirjasuomea, nimistöä, lainasanoja sekä karjalan ja viron kieliä. Ojansuu teki monia laajoja tutkimusmatkoja ja keräsi Etelä-Virosta ja Pohjois-Latviasta mittavat kokoelmat, jotka jäivät julkaisematta.

Tyrvääläissyntyinen Ojansuu kokosi 22-vuotiaana vuonna 1895 lähes 14 000 sanan sanaluettelon ”Tyrvään murteen sanakirja”. Sanakirja julkaistiin vuosina 2008 ja 2009 kaksiosaisena ja täydennettynä selityksillä ja esimerkeillä. 1 353-sivuinen teos on laajimpia paikallismurteen sanakirjoja Suomessa.

Lähteet

  • Ojansuu, Heikki & Vesterbacka, Marko: Tyrvään murteen sanakirja. Ensimmäinen. Aakkoset–närpee. Tyrvää: Warelia, 2008. ISBN 978-952-99797-2-1
  • Ojansuu, Heikki & Vesterbacka, Marko: Tyrvään murteen sanakirja. Jälkimmäinen. Närskähtää–öylätti. Tyrvää: Warelia, 2009. ISBN 978-952-99797-6-9
  • Vesti: Ojansuun Heikin sanakirja. “Ninaina”, sano tyrvääläine – Tyrvääläisyyden pää-äänenkannattaja. 21.1.2008. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 1.10.2020.

Aiheesta muualla