Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Haukat, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Haukat on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana tutkitaan erilaisia Haukat:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoidaan Haukat:n vaikutusta eri sektoreihin sekä tulevaisuudennäkymiä, joita tämän aiheen ympärille näkee. Lisäksi esitellään alan asiantuntijoiden erilaisia näkemyksiä ja näkemyksiä, joiden tavoitteena on tarjota laaja ja täydellinen visio Haukat:stä.
Haukat | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Petolinnut Accipitriformes |
Heimo: |
Haukat Accipitridae Vieillot, 1816 |
Alaheimot | |
|
|
Katso myös | |
Haukat (Accipitridae) on petolintujen lahkoon kuuluva lintuheimo. Niiden koko vaihtelee pienistä varpushaukoista suuriin merikotkiin. Heimoon kuuluu 248 lajia 69 suvussa. Haukkoja elää kaikissa maanosissa kaikenlaisissa olosuhteissa, kuten aavikoilla, tundralla, metsissä ja vuoristoissa. Suomessa pesii 13 haukkalajia.
Haukoilla on koukkunokka, vahvat jalat ja terävät kynnet. Siivet ovat leveät ja voimakkaasti harittavat, ja ne sopivat hyvin liitämiseen ja kaarteluun. Naaraat ovat suurikokoisempia kuin koiraat.
Haukkojen poikaset pysyvät pesässään pitkään. Molemmat emot osallistuvat poikasten hoitamiseen, mutta pääasiassa koiras huolehtii ravinnon saalistuksesta. Haukat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lihaa. Korppikotkia lukuun ottamatta haukat pyydystävät ja tappavat saaliinsa itse.
Haukkoihin kuuluvat kotkat sekä monet linnut, joiden nimen lopussa on ”haukka”. Osa haukka-nimisistä linnuista kuuluu kuitenkin jalohaukkoihin. Haukkojen nykyinen luokittelu on sekainen.selvennä Integrated Taxonomic Information System (ITIS) ei luokittele haukkojen heimoon alaheimoja.
|
|
|
|
|
|
|
|