Hōjō-klaani
Seuraavassa artikkelissa puhumme Hōjō-klaani:stä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Hōjō-klaani on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksellaan, henkilökohtaisella merkityksellään tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Ilmestymisestään lähtien Hōjō-klaani on herättänyt laajaa keskustelua ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Hōjō-klaani:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja sen kehitystä ajan myötä. Valmistaudu astumaan Hōjō-klaani:n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!
Hōjō-klaani (jap. 北条氏, Hōjō-shi) oli japanilainen suku, jonka jäsenet toimivat Kamakura-kaudella 1200- ja 1300-luvuilla shōgunin sijaishallitsijoina (shikken). Klaani monopolisoi sijaishallitsijan viran ja harjoitti maassa todellista poliittista valtaa.
Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen Hōjō Tokimasa tuki Minamoto no Yoritomoa tämän taistelussa Taira-klaania vastaan, ja kun Yoritomosta tuli shōgun vuonna 1189, Tokimasa sai haltuunsa Kioton hallinnon ja hänen tyttärensä Masako meni Yoritomon kanssa naimisiin. Kun Yoritomo kuoli, Tokimasasta tuli käytännössä hänen poikansa Yoriien huoltaja. Yoriie yritti murhata Tokimasan, mutta hänet lähetettiin maanpakoon ja surmattiin. Klaanin valta vahvistui entisestään, kun keisari Go-Toban ja Taira-klaanin aloittama vuoden 1221 Jōkyū-kapina sitä vastaan epäonnistui. Klaani otti haltuunsa tuhansia läänityksiä ja siirsi niiden omistuksen tukijoilleen.
Ensimmäiset kolme Hōjō-klaanin sijaishallintoa merkitsivät kyvykkään feodaalihallinnon huippua Japanissa. Vuosina 1222–1223 laadittiin luotettava maarekisteri ja 1232 toimiva, sotilasluokkaa koskeva laki Jōei shikimoku. 1200-luvun puolivälissä klaani oli saanut valtaansa nimitysten kautta puolet Japanin provinsseista, ja sen hallinnon luonne muuttui itsevaltaisemmaksi. Kioton keisarillisen hovin ja aristokratian kanssa klaanin oli pidettävä varoen yllä ystävällismielisiä suhteita ja monimutkaista järjestelmää luostarihallintoineen (insei).
Mongolien hyökkäysten torjuminen 1200-luvun loppupuolella rasitti klaania ja sen vasalleja. Hōjō Sadatokin (1270–1311) ja suvun viimeisen sijaishallitsijan Hōjo Takatokin (1303–1333) valtakaudella keisarillinen hovi oli jakautunut kahtia vallanperimyskiistan vuoksi. Takatoki jätti hallinnon asiat epäpätevien miesten käsiin ja lähetti keisari Go-Daigon maanpakoon. Keisari nousi kuitenkin kapinaan Takatokia vastaan. Takatokin kenraali Ashikaga Takauji petti tämän Kiotossa, ja klaanin omat läänitysalueet Kantōn seudulla alkoivat kapinoida Nitta Yoshisadan johdolla. Takatoki teki näiden takaiskujen jälkeen itsemurhan. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1336, Takauji nimitti itsensä shōguniksi, mikä aloitti Ashikaga-shōgunaatin ja Muromachi-kauden.
Lähteet
- ↑ a b c d Hōjō Family Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.7.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hōjō-klaani Wikimedia Commonsissa
