Gustave Flaubert-aiheesta keskustellaan nykyään laajasti ja se on herättänyt suurta kiinnostusta useilla aloilla. Sekä asiantuntijat että fanit ovat omistaneet aikaa ja vaivaa tämän aiheen tutkimiseen ja syventämiseen pyrkien ymmärtämään sen seurauksia ja vaikutuksia yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Gustave Flaubert:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen historiaa, kehitystä, nykyisiä ja tulevia haasteita sekä sen merkitystä nykymaailmassa. Laajan ja rikastuttavan näkökulman tarjoamiseksi perehdymme erilaisiin lähestymistapoihin ja mielipiteisiin, joiden avulla voimme saada täydellisemmän näkemyksen Gustave Flaubert:stä.
Gustave Flaubert | |
---|---|
Flaubert noin vuonna 1865. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. joulukuuta 1821 Rouen, Ranska |
Kuollut | 8. toukokuuta 1880 (58 vuotta) Canteleu, Ranska |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Ammatti | kirjailija, näytelmäkirjailija |
Kirjailija | |
Kirjallinen suuntaus | realismi |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Gustave Flaubert (12. joulukuuta 1821 Rouen – 8. toukokuuta 1880 Croisset) oli ranskalainen realistisen suunnan kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti vuonna 1857 ilmestyneestä romaanista Madame Bovary (suom. Rouva Bovary, 1994).
Flaubert syntyi lääkäriperheeseen. Hän aloitti lakiopinnot Pariisissa vuonna 1841, mutta jätti opinnot epilepsiaksi epäiltyjen terveysongelmien vuoksi ja keskittyi kirjoittamiseen.
Kirjoittajana Flaubert oli hidas ja pikkutarkka. Vuonna 1856 hän julkaisi viisi vuotta työstämänsä pääteoksensa Rouva Bovary. Romaanista tuli nopeasti tunnettu. Se poiki siveettömyydestä oikeusjutun, jonka Flaubert kuitenkin voitti, ja teoksen painaminen sallittiin.
1860-luvulta alkaen Flaubert oli tunnettu kirjoittaja ja intellektuelli. Hänen lähipiiriinsä kuuluivat useat realismin ja naturalismin suuret nimet, kuten Émile Zola, George Sand ja venäläinen Ivan Turgenev, joka ajoittain asui Flaubertin luona. 1870-luvulla hän edesauttoi Guy de Maupassantin uraa. Flaubert oli perusluonteeltaan melankolinen, ja hänen taipumuksensa perfektionismiin kirjoittamisessa teki elämästä entistä vaikeampaa.
Flaubertin tuotanto on realistista, todellisuuden viileään havainnointiin perustuvaa, romantisointia ja kantaaottavuutta kaihtavaa. Hänen tunnetuin teoksensa Rouva Bovary luetaan maailmankirjallisuuden klassikoihin. Se kertoo Emma Bovarysta, jonka romanttinen kirjallisuus on saanut pauloihinsa. Hän päätyy naimisiin tavanomaisen, porvarillisen lääkärin kanssa, eikä elämä vastaa romanttisia haavekuvia. Emma päätyy pettämään miestään seikkailijan kanssa, ja ajautuu yhä uusiin pettymyksiin. Kirja kuvaa ranskalaista maaseutumiljöötä erittäin pikkutarkasti.
Rouva Bovary syntyi tavoitteesta kirjoittaa mahdollisimman tyhjänpäiväisestä aiheesta ja henkilöstä. Se on usein nähty romanttisen haihattelun satiirina. Kirjan valmistuttua Flaubert kuitenkin totesi: ”minä itse olen rouva Bovary”, mikä viittaa aiheen yleismaailmallisuuteen: ihmisen ylisuuret haaveet on tuomittu raukeamaan.
|