Gesellius, Lindgren, Saarinen
Tämän päivän artikkelissa puhumme Gesellius, Lindgren, Saarinen:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Gesellius, Lindgren, Saarinen on ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin, koska sillä on vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia ja näkökulmia, jotka liittyvät Gesellius, Lindgren, Saarinen:een, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkymä tästä aiheesta. Tutkimme sen historiaa, sen nykyistä vaikutusta sekä mahdollisia tulevia vaikutuksia. Lisäksi analysoimme erilaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja aiheesta Gesellius, Lindgren, Saarinen tarjotaksemme laajemman käsityksen tästä aiheesta. Liity tähän Gesellius, Lindgren, Saarinen:n täydelliseen analyysiin!
Gesellius, Lindgren, Saarinen oli arkkitehtitoimisto, jonka Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen perustivat vuonna 1896 opiskellessaan Polyteknillisessä opistossa. He valmistuivat vuonna 1897, ja jo seuraavana vuonna toimisto nousi julkisuuteen voittamalla Tallbergin asuintalon suunnittelusta järjestetyn arkkitehtikilpailun. Kansainväliseen tietoisuuteen toimiston nosti vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn suunniteltu Suomen paviljonki.
Toimisto lopetettiin virallisesti vuoden 1905 lopussa, vaikka yhteistyö oli lakannut vuodenvaihteessa 1904–1905. Saarinen työskenteli Geselliuksen kanssa vuoteen 1907 ja sen jälkeen yksin. Lindgren perusti oman toimiston. Gesellius suunnitteli yksin sen jälkeen, kun yhteistyö Saarisen kanssa loppui. Hän sairasti vuodesta 1912 lähtien keuhkosairautta, oleskeli paljon ulkomailla ja kuoli Kirkkonummella 1916.
Toimiston suunnittelutöitä
- Tallbergin talo, Helsinki, 1898
- Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyyn, Pariisi, 1900
- Pohjolan talo, Helsinki, 1899–1901
- Säästöpankintalo (vanhimmat osat), Tampere, 1900
- Lääkäreiden talo, Helsinki, 1901
- Hvitträsk, Kirkkonummi, 1903
- Hvittorp, Kirkkonummi, 1904
- Suur-Merijoki, Viipurin maalaiskunta, 1904
- Suomen kansallismuseo, Helsinki, 1910. Toimiston lopetettua toimintansa Armas Lindgren saattoi työn loppuun
Lähteet
- ↑ a b c Gesellius, Lindgren, Saarinen: Kansallismuseo Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Oppimismateriaalit. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ Gesellius-Lindgren-Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ a b Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ a b Armas Lindgren Suomen Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 15.5.2015. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ Armas Lindgren Suomen Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 15.5.2015. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 58–59. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ Agronomitalo Agronomiliitto ry. Viitattu 25.7.2014.
- ↑ Villa Hvittorpin tarina (PDF) Espoon seurakuntayhtymä. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 26.7.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gesellius, Lindgren, Saarinen Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
