Freedom House

Nykymaailmassa Freedom House on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion planeetan joka kolkassa. Freedom House on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko historiallisen merkityksensä, nyky-yhteiskunnan merkityksensä tai tulevaisuuden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Freedom House on ollut keskustelun, laajan tutkimuksen ja yksityiskohtaisen analyysin kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin mielipiteisiin ja näkökulmiin. Tässä artikkelissa tutkimme Freedom House:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta ympäri maailmaa.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Nykyään ei ole enää 1–7-luokittelua, vaan 0–4 (0 huonoin, 4 paras tilanne) ja pistesumma 0–100/100.
Freedom House
Perustettu 31. lokakuuta 1941
Tyyppi yleishyödyllinen yhteisö
Toimiala demokratia, poliittiset vapaudet, ihmisoikeudet
Päämaja Washington DC, Yhdysvallat
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Puheenjohtajat Michael Chertoff, Michael J. Abramowitz
Aiheesta muualla
Sivusto
Vapaustilanne vuodelta 2020
  Vapaa
(83 maata)
  Osittain vapaa
(63 maata)
  Ei-vapaa
(49 maata)
Kartta vuoden 2017 raportista, sinisellä merkityt maat ovat Freedom Housen mukaan edustuksellisia demokratioita eli niihin on valittu poliittiset päättäjät demokratian arvojen mukaan.

Freedom House on yhdysvaltalainen laitos, joka sanoo työskentelevänsä demokratian ja vapauden puolesta. Järjestön perustivat lukuisat henkilöt vuonna 1941, perustajien joukossa oli muun muassa Eleanor Roosevelt.

Freedom House julkaisee raportissaan vuosittain luettelon, jossa arvioidaan maailman maat vapaiksi, osittain vapaiksi ja ei-vapaiksi. Luokittelussa otetaan huomioon niin poliittinen kuin ihmistenkin vapaus. Freedom House on muun muassa pudottanut Vladimir Putinin aikana Venäjän osittain vapaasta ei-vapaaksi maaksi. Esimerkiksi Kuuba on mainittu koko sosialistisen historiansa ajan ei-vapaaksi huonoimmilla mahdollisilla arvosanoilla. Samaan arvosanaan pääsevät muun muassa Pohjois-Korea, Sudan, Turkmenistan, Uzbekistan, Libya, Syyria ja Tiibet.

Freedom House ei anna objektiivisia perusteluja luokitteluilleen, vaan pisteyttää maita pistein 1–7 erilaisten kysymysten perusteella, esimerkiksi: ”Kohdellaanko väestöä yhdenvertaisesti lain edessä?” niin, että 7 on heikoin tilanne ja 1 on paras tilanne.

Rahoitus

Freedom Housea rahoittavat lukuiset säätiöt, kuten Lynde and Harry Bradley Foundation, Sarah Scaife Foundation ja Soros Foundation. Se saa 2/3 tuloistaan Yhdysvaltain hallitukselta, National Endowment for Democracyn, Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston ja sisäministeriön kautta.

Kritiikki

Koska Freedom Housella on läheiset yhteydet Yhdysvaltain hallintoon, muun muassa Noam Chomsky ja Edward S. Herman kritisoivat kirjassaan Manufacturing Consent sen suhtautuvan arvioitaviin maihin sen mukaan, ovatko ne hyödyksi Yhdysvaltojen intresseille. Räikeimpänä esimerkkinä Chomsky ja Herman pitävät sitä, kun Freedom House kuvaili El Salvadoria 1980-luvulla hallinneen ja omia kansalaisiaan murhanneen hallinnon järjestämiä vaaleja ”ihailtavaksi”.

Lähteet

  1. ↑ Tibet Freedom House. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)
  2. ↑ Freedom.org (Archive.org)
  3. ↑ Freedom.org (Archive.org)
  4. ↑ Chomsky and Herman: Manufacturing Consent, Vintage 1994, s. 28

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot