Franzénin puisto

Franzénin puisto:n maailmassa on laaja valikoima aiheita, keskusteluja ja mielipiteitä, jotka pyörivät niiden merkityksen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen ympärillä. Franzénin puisto on jo pitkään ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena, joka on synnyttänyt loputtomasti tutkimusta, analyyseja ja pohdiskeluja sekä akateemisella alalla että suurella yleisöllä. Sen vaikutus ulottuu monille eri aloille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan, joista jokainen tuo ainutlaatuisen näkökulman Franzénin puisto:n merkitykseen ja merkitykseen jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme Franzénin puisto:n eri puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan, tavoitteenamme tarjota panoraamanäkymä sen monimutkaisuudesta ja vaikutuksesta elämäämme.

Frans Mikael Franzénin patsas

Franzénin puisto (myös muodossa Franzéninpuisto) on Oulun keskeisimpiä puistoja. Se on nimetty oululaisen runoilijan ja kirjailijan Frans Mikael Franzénin mukaan. Puistossa sijaitsee hänen patsaansa, joka paljastettiin vuonna 1881 ja on Oulun vanhin julkinen patsas.

Sijainti

Puisto sijaitsee Torikadun, Kajaaninkadun, Kirkkokadun sekä Linnankadun reunustamalla alueella, Oulun kaupungin syntysijoilla. Franzéninpuiston paikalla oli alun perin Kirkkotorina tunnettu aukio, joka muutettiin puistoksi 1800-luvun loppupuolella. Museovirasto on luokitellut Franzéninpuiston ja Oulun vanhan monumentaalikeskuksen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Puistoa lännessä rajaava Torikatu on saanut nimensä Kirkkotorin mukaan. Puistoa ympäröi useita merkittäviä rakennuksia, kuten Oulun tuomiokirkko, Oulun lääninhallitus, Oulun Lyseo, Franzénin talo ja Suomen Pankin Oulun konttori.

Historia

Kuvanveistäjä Erland Stenbergiltä tilattiin 21.6.1878 Frans Mikael Franzénin rintakuva silloiselle Kirkkotorille. Muistomerkin ympäristön istuttamisesta tehtiin päätös Oulun kaupunginvaltuustossa 20.6.1880. Kaiku-lehden mukaan kokouksessa oli nähtävänä piirustus ”kirkkotorin kaunistamiseksi”, jonka valtuusmiehet hyväksyivät. Saman vuoden lokakuussa kaupunginvaltuuston listalla oli maistraatin ehdotus Kirkkotorin istuttamiseksi jo kyseisenä syksynä. Ehdotus ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi, vaan jäi valtuustossa pöydälle. Franzénin muistomerkki pystytettiin puuttomalle kirkkotorille ja paljastettiin juhlallisessa tilaisuudessa 30.6.1881. Tilaisuutta varten puisto koristeltiin irtopuin.

Puiston valmistuminen viivästyi useita vuosia. Kaupunginpuutarhuri A. L. Dansson julkaisi Uleåborgs Tidningenissä 3.12.1885 katsauksen vuoden 1885 puistotöihin, missä todettiin Kirkkotorin työt tehdyksi ja puuistutukset 95-prosenttisesti onnistuneeksi. Nurmien kylvö oli jättänyt enemmän toivomisen varaa.

Puiston alkuaikoina Franzénin patsasta kutsuttiin Molloksi, ja tällä nimellä patsas mainitaan esimerkiksi Arvi Järventauksen Taivaallinen puuseppä -romaanissa. Mollon mukaisesti myös itse puistoa on kutsuttu Molloplaanaksi. Mollo on mahdollisesti takaperoisjohdos verbistä mollottaa. Patsaasta on sanottu muun muassa, että "Franzén mollotti plaanallaan". Lainasana "plaana" juontuu ruotsin kielestä ja viittaa aukeaan paikkaan.

Myöhemmin puistosta on lohkottu osia viereisten katujen levennyksiin, mutta pääosin puisto on säilynyt alkuperäisen kaltaisena.

Istutukset

Puistoon istutettiin jo 1880-luvulla koivuja. Rauduskoivujen ohella siellä on kaksi ryhmää marjakuusia, hansaruusupensas sekä perenna- ja kesäkukkaryhmät. Japaninmarjakuusien ryhmä sijaitsee Franzénin patsaan ympärillä. Hiekoitettuja käytäviä lukuun ottamatta puistoalue on nurmikkoa.

Lähteet

  1. ↑ Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115, s. 31. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X.
  2. ↑ Museovirasto - Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto
  3. ↑ Oulusta 29 p. Kesäkuuta. Kaiku, 29.6.1878, nro 26, s. 2. Oulu: Digitoitu artikkeli. Viitattu 29.12.2014.
  4. ↑ Oulusta, 22 p. Toukokuuta. Kaiku, 22.5.1880, nro 21, s. 1. Oulu: Digitoitu artikkeli. Viitattu 29.12.2014.
  5. ↑ Oulusta, 9 p. Lokak. Kaiku, 09.10.1880, nro 41, s. 1. Oulu: Digitoitu artikkeli. Viitattu 29.12.2014.
  6. ↑ Kort öfversigt öfver stadens trädgårdsarbeten sistvikne sommar. Uleåborgs Tidning, 3.12.1885, nro 49, s. Bihang 7.12.1885 s.1. Oulu:
  7. ↑ Arvi (kirjoittaja ) Järventaus: Taivaallinen puuseppä: romaani www.doria.fi. 1927. Viitattu 29.1.2022.
  8. ↑ Atte Kalajoki: Franzenit ja "Molloplaana" Oulu-lehti. 8.10.1979. Oulun kirjasto. Viitattu 29.1.2022.
  9. ↑ Molloplaana (Kotus, 1966) – Nimiarkisto nimiarkisto.fi. Viitattu 29.1.2022.
  10. ↑ Prumenaati Wanahasa Oulusa Go Arctic. Viitattu 29.1.2022.
  11. ↑ plaana - plan, öppen plats | Meänkielen sanakirja meankielensanakirja.com. Viitattu 29.1.2022.
  12. ↑ Niskala, Kaarina; Okkonen, Ilpo ja Kalleinen, Lasse: Puistojen Oulu, s. 16–21. Oulu: Studio Ilpo Okkonen Oy, 2008. ISBN 978-952-510924-5.


Oulun nähtävyydet
Puistot ja nähtävyydet
Museot
Rakennukset ja alueet
Patsaat ja veistokset

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot