Finnish Apostolic-Lutheran Congregation

Nykyään Finnish Apostolic-Lutheran Congregation on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Finnish Apostolic-Lutheran Congregation:n tärkeys on näkynyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja koulutus. Finnish Apostolic-Lutheran Congregation on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin maallikoidenkin huomion herättäen syvällisiä keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Finnish Apostolic-Lutheran Congregation:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen sekä eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä aiheesta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Finnish Apostolic-Lutheran Congregation:llä on nyky-yhteiskunnassa ja miten se voi vaikuttaa elämäämme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Lestadiolaisten hajaannukset Pohjois-Amerikassa

Finnish Apostolic-Lutheran Congregation oli ensimmäinen Amerikkaan syntynyt lestadiolaiskirkko. Vuonna 1873 Calumetiin Michiganiin perustettu seurakunta kantoi vuoteen 1879 saakka nimeä Solomon Kortetniemi Lutheran Society (’Salomon Kortetniemen Lutherilainen Seura’) lestadiolaissaarnaaja Salomon Kortetniemen mukaan.[1]

Euroopassa lestadiolaiset ovat halunneet pysyä kansankirkon sisällä, mutta Amerikkaan lestadiolaiset perustivat oman kirkon, koska evankelis-luterilaisen kirkon papit eivät päästäneet lestadiolaisia ehtoolliselle tai lasten kummeiksi.[2][3] Lakimies neuvoi lestadiolaisia perustamaan oman kirkon.[3]

Vuonna 1892 kirkosta erosi Old Apostolic Lutheran Church ja vuonna 1921 pollarilaisuus. Vuonna 1928 kirkko jakaantui kahtia ja syntyi Apostolic Lutheran Church ja First Apostolic Lutheran Church.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Ilmonen, S.: ”Laestadiolaisen seurakunnan perustaminen”, Amerikan suomalaisten sivistyshistoria : johtavia aatteita, harrastuksia, yhteispyrintöjä ja tapahtumia siirtokansan keskuudessa, s. 17. Hancock, Michigan, U.S.A.: Suom.-lut. kustannusliikkeen kirjapaino, 1930. LCCN 35011474 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.11.2020.
  2. ↑ Facts about Laestadianism in America lestadiolaisuus.info. Viitattu 5. maaliskuuta 2007.
  3. ↑ a b Aulis Zidbäck, Pohjolan suurin maallikkosaarnaaja Juhani Raattamaa, Otava, 1941, sivu 166
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot