Nykymaailmassa Fidžin dominio on aihe, joka on saanut suurta merkitystä useilla alueilla. Tieteestä populaarikulttuuriin Fidžin dominio on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Ajan myötä Fidžin dominio on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe, joka vaikuttaa sekä yksittäisiin päätöksiin että julkiseen politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Fidžin dominio:n eri puolia, sen vaikutuksia ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Syvällisen analyysin avulla se pyrkii valaisemaan tätä kiehtovaa aihetta ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Fidžin dominio Dominion of Fiji |
|
---|---|
1970–1987 |
|
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia |
Monarkki | Elisabet II (1970–1987) |
Pääministeri |
Kamisese Mara (1970–1987) Timoci Bavadra (1987) |
Pääkaupunki | Suva |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 18 274 km² |
Väkiluku (1986) | 715 375 |
– väestötiheys | 39 / km² |
Historia | |
– itsenäisyys | 10. lokakuuta 1970 |
– julistauminen tasavallaksi | 6. lokakuuta 1987 |
Kielet | englanti, fidži |
Valuutta | Fidžin dollari |
Kansainvälinen suuntanumero |
+679 |
Tunnuslause | Rerevaka na Kalou ka Doka na Tui |
Kansallislaulu | ”God Bless Fiji” |
Edeltäjä | Fidžin siirtomaa |
Seuraaja | Fidži |
Fidžin dominio (engl. Dominion of Fiji) oli Fidžin virallinen nimi lokakuun 1970 ja lokakuun 1987 välillä. Kun Britannian valta loppui vuonna 1970, myönnettiin Fidžille itsenäisyys dominiona, jolloin Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki, Elisabet II, pysyi maan valtionpäämiehenä Fidžin kuningattarena. Häntä edusti maassa kenraalikuvernööri. Fidži julistautui tasavallaksi 6. lokakuuta 1987 kahden sotilasvallankaappauksen jälkeen, poistaen Elisabet II:n maan valtionpäämiehen asemasta.
Fidžin ollessa dominiona seuraavat henkilöt toimivat maan kenraalikuvernöörinä:
Seuraavat henkilöt toimivat Fidžin dominion pääministerinä ja hallituksen päämiehenä:
|