Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Espanjan itsehallintoalueet:n kiehtovaan maailmaan ja tutkia sen eri puolia ja olennaisia näkökohtia, jotka tekevät siitä yleisen edun. Alkuperäistään nykypäivään Espanjan itsehallintoalueet on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on herättänyt ihmisten uteliaisuutta ja kiehtovuutta ympäri maailmaa. Näillä linjoilla uppoudumme sen historiaan, ominaisuuksiin ja kehitykseen tarkoituksenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Espanjan itsehallintoalueet:stä ja kutsua lukijaa pohtimaan ja syventämään ymmärrystään.
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Espanjan maakunnat kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: 23. tammikuuta 2021: Sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Espanjan maakuntien kanssa vrt. Autonomous communities of Spain. |
Vuoden 1978 perustuslaki jakaa Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen (esp. comunidades autónomas). Aluejako perustuu toisaalta historiallisiin kuningaskuntiin ja toisaalta muihin hallinnollisiin yksiköihin, kuten maakuntiin (esimerkiksi La Rioja). Kaikilla itsehallintoalueilla on oma lippu ja vaaleilla valittavia itsehallintoelimiä kuten parlamentti, joka puolestaan valitsee itsehallintoalueen johtajan. Espanjalaisessa itsehallintomallissa autonomian taso vaihtelee alueittain. Baskimaa ja Navarra keräävät omat veronsa (comunidad foral), kun muiden itsehallintoalueiden verotuksesta vastaa keskushallinto.
Perustuslain mukaan espanja on virallinen kieli koko maassa. Sen ohella viidellä itsehallintoalueella on oma kielensä, jolla on virallinen asema espanjan rinnalla. Kaksikielisiä itsehallintoalueita ovat Baleaarit, Katalonia ja Valencia (katalaani) sekä Baskimaa (baski) ja Galicia (galego). Lisäksi baski on virallinen kieli osassa Navarran itsehallintoaluetta.
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio
|