Edwin Lydén
Nykyään Edwin Lydén on edelleen erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Edwin Lydén on edelleen jatkuvan analyysin ja keskustelun kohteena sen vaikutuksesta ihmisten jokapäiväiseen elämään, populaarikulttuuriin tai sen merkitykseen akateemisessa ja tieteellisessä alalla. Tässä artikkelissa tutkimme Edwin Lydén:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen nykyiseen tilaan ja mahdolliseen tulevaan kehitykseen. Tämän analyysin avulla toivomme saavamme valoa Edwin Lydén:n tärkeydestä ja merkityksestä nykyään ja sen vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueisiin.
| Edwin Lydén | |
|---|---|
 Edwin Lydén 1920-luvun lopulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Edwin Leonhard Lydén |
| Syntynyt | 19. huhtikuuta 1879 Laitila |
| Kuollut | 3. maaliskuuta 1956 (76 vuotta) Turku |
|
|
|
Edwin Leonhard Lydén (19. huhtikuuta 1879 Laitila – 3. maaliskuuta 1956 Turku) oli suomalainen taiteilija, piirustuksenopettaja ja taidearvostelija.
Elämäkerta
Lydénin vanhemmat olivat pastori Emil Leonhard Lydén ja Anna Elisabet Lindlöf. Lydénin puoliso oli pianisti ja laulunopettaja Elin Dagmar Anerio. Lydén opiskeli Turun piirustuskoulussa 1894–1899 ja Münchenissä Königliche Bayerische Akademie der bildenden Künstessa professori Karl Rauppin, Otto Seitzin, Franz von Defreggerin ja Ludvig Hetrichin johdolla yhdeksän oppikautta 1899–1906.
Edwin Lydén toimi monipuolisesti taiteen saralla: hän oli maalari, piirtäjä, kuvittaja ja kokeili myös grafiikkaa. Hänen teoksissaan on sekä abstrakteja että esittäviä töitä. Lydén työskenteli kuvaamataidon opettajana turkulaisissa oppikouluissa 1921–1949, taidearvostelijana 1930–1943 ja pilapiirtäjänä. Hän kuului 1930-luvulla perustettuun turkulaiseen Pro Arte -taiteilijaryhmään, jossa hän toimi ryhmän teoreettisena neuvonantajana.
Lydén seurasi aikansa uusimpia taideilmiöitä, ja hän vaikutti vahvasti Turun modernistisen koulukunnan syntymiseen. Hänet liitetään niin sanottuun ensimmäiseen turkulaiseen modernistipolveen. Hän teki uusimpressionistisia kokeiluja, muun muassa Mellilän kirkon alttaritaulun (1912).
Lydénin teoksia on ollut näyttelyissä vuoden 1901 alkaen. Lydénille myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1954.
Naantalin Luikkioon Lydén suunnitteli ja rakennutti itselleen Lydénin huvilana tunnetun pyöröhirsisen kesähuvilan vuonna 1914. Lydén perheineen vietti kesät huvilalla ja hän myös maalasi siellä.
Teoksia
- Mellilän kirkon alttaritaulu 1912
- Aukeavat haudat 1923
- Auringon säde 1924
- Triptyykki Tuonela–Golgata–Sunnuntai 1927
Lähteet
- Aarras, Raimo: Edwin Lydén. Helsinki: Taidehistorian seura, 1980. ISBN 951-99259-5-3.
- Koroma, Kaarlo (toim.): Suomen kuvataiteilijat. Porvoo: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00794-3.
- Kurth, Joanna (toim.): Edwin Lydén: Moniääninen todellisuus (1879–1956). Wäinö Aaltosen museon julkaisuja, 41. Turku: Wäinö Aaltosen museo, 2004. ISSN 0788-0324. ISBN 952-9565-42-9.
- Levanto, Marjatta: Ateneum-opas: Isak Wacklinista Wäinö Aaltoseen. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09455-6.
- Edwin Lydén: Sunnuntai (triptyykin oikea siipikuva), 1927. (Arkistoitu – Internet Archive) Turun taidemuseo: kuukauden teos.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Sakari, Marja: Lydén, Edwin (1879–1956). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.2.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Etsivä modernisti ja umpikujat. Turun Sanomat 31.7.2004.
| ||||||||||||||||||
