Tänään perehdymme Dyrøy:een, aiheeseen, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Kasvavan suosionsa myötä Dyrøy on herättänyt suurta kiinnostusta sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Dyrøy:n eri puolia, analysoimme sen historiaa, sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Tämän yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme saavamme valoa Dyrøy:stä ja tarjota lukijoillemme täydellisemmän käsityksen tästä ilmiöstä/trendistä/aiheesta.
Dyrøy kommune | |||
---|---|---|---|
|
|||
Sijainti | |||
Lääni | Tromssan lääni | ||
Perustamisvuosi | 1886 | ||
Pinta-ala | 289 km² | ||
– maa | 277 km² | ||
Väkiluku | 1 068 (1.1.2022) | ||
– väestötiheys | 3,9 as./km² | ||
Kunnanjohtaja | Marit Alvg Espenes (Ap, 2015) | ||
Aiheesta muualla | |||
www.dyroy.kommune.no |
Dyrøy on Norjan kunta Tromssan läänissä. Sen rajanaapureita ovat koillisessa Sørreisa ja etelässä Salangen. Koillisessa kunnan vesialue rajoittuu Senjan saareen. Kunta koostuu Dyrøyan saaresta (53 km²) sekä itäosan mannermaa-alueesta.
Kunnan väkiluku on laskenut Toisen maailmansodan jälkeen. Asutus on hajautunut tasaisesti rannikkoalueille, sekä mannermaan puolella etelä-pohjoissuuntaiseen Bjørkebakkdalenin laaksoon ja Langbakkalle. Kunnassa ei ole taajamia - hallintokeskus on Brøstadbotnin kylässä mannermaalla. Vuoden 2022 alussa kunnassa oli 1 068 asukasta.