Blefarospasmi

Nykymaailmassa Blefarospasmi:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Blefarospasmi:n vaikutukset näkyvät yhä selvemmin monilla elämänalueilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Blefarospasmi:n eri puolia ja sen vaikutusta päivittäisen todellisuutemme eri puoliin. Analysoimme sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen, kuinka Blefarospasmi on muokannut maailmaa, jossa elämme, ja miten se jatkaa niin tulevaisuudessa. Pyrimme valaisemaan Blefarospasmi:n tärkeyttä ja relevanssia tänä päivänä perusteellisen analyysin ja kriittisen pohdinnan avulla.

Blefarospasmi on silmäluomen kouristus. Periaatteessa sellaiseksi katsotaan mikä hyvänsä luomen lihasten epänormaali toiminta, kuten elohiiri. Yleensä sillä kuitenkin tarkoitetaan silmänympäryslihasten benigniä essentielliä blefarospasmia, joka on luonteeltaan paikallinen dystonia. Sen voi aiheuttaa kofeiini, väsymys tai ärsytys. Oireet yleensä katoavat muutamassa päivässä ilman hoitoa. Joissakin tapauksissa ne kuitenkin saattavat kroonistua ja jäädä pysyviksi.

Oireet

  • Silmälihasten ja silmän ympärillä olevien kasvolihasten epänormaalit, hallitsemattomat liikkeet
  • Silmien tavallista runsaampi räpyttely tai silmän tahaton sulkeutuminen, joka kestää pitempään kuin tavallinen, refleksin aiheuttama silmän räpäytys
  • Silmien kuivuus
  • Herkkyys auringon- ja muulle kirkkaalle valolle

Syyt

Blefarospasmi näyttää useimmissa tapauksissa kehittyvän spontaanisti. Monet sitä sairastavat ovat aiemmin kärsineet silmien kuivuudesta tai valoherkkyydestä. Blefarospasmi voi aiheutua myös aivojen tyvitumakkeiden epänormaalista toiminnasta. Sillä on havaittu samanaikaista ilmenemistä kseroftalmian ja myös muiden dystonioiden, kuten Meigen syndrooman, kanssa. Jotkin lääkeaineet voivat altistaa blefarospasmille. Sellaisia on muiden muassa Parkinsonin taudin hoitoon käytettävissä lääkkeissä. Harvinaisissa tapauksissa myös aivotärähdyksestä voi seurata blefarospasmi, joka tällöin johtuu takaraivoon kohdistuneen iskun vaikutuksesta tyvitumakkeisiin.

Hoito

  • Lääkehoito: Blefarospasmin hoitaminen lääkkeillä on usein osoittautunut teholtaan epävarmaksi ja vaikutukseltaan lyhyeksi. Sairauden saaminen hallintaan vaatii tavallisesti kärsivällisyyttä sekä potilaalta että lääkäriltä. Joissakin tapauksissa magnesiumkloridin nauttiminen on tehonnut.
  • Botuliinipistokset
  • Leikkaushoito: Potilaat, jotka eivät ole saaneet apua lääkityksestä eivätkä botuliinipistoksista, voivat joutua turvautumaan leikkaukseen. Paras lopputulos saavutetaan leikkauksella, jossa poistetaan silmäluomen sulkijalihas.
  • Aurinkolasit: suojaavat sekä auringonvalolta että muiden katseilta.
  • Stressinhallinta- ja tukiryhmät voivat olla avuksi sairaudesta selviämisessä ja osaltaan estää sosiaalista eristymistä.
  • Ylimääräisten silmäripsien poistaminen pinseteillä luomen ulkokulmasta saattaa joskus olla avuksi.

Lähteet