Nykyään Biologinen museo on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa, sillä se koskettaa monia ihmisiä ympäri maailmaa. Biologinen museo on ollut alan asiantuntijoiden keskustelun ja tutkimuksen kohteena sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Biologinen museo:een liittyviä eri näkökohtia sen syistä ja seurauksista mahdollisiin ratkaisuihin, joita on ehdotettu tämän ongelman ratkaisemiseksi. Kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan laajemman ja selkeämmän näkemyksen sen vaikutuksista ympäristöömme.
Biologinen museo on Turussa Samppalinnanmäen ja Turun Urheilupuiston kupeessa toimiva luontomuseo. Se aloitti toimintansa 15. heinäkuuta vuonna 1907. Museo sai alkunsa varakonsuli Alfred Jacobssonin ja hänen vaimonsa Helenen antamasta lahjoituksesta. Se sijaitsee Alexander Nyströmin suunnittelemassa koristeellisessa puujugendrakennuksessa.
Turun museon näyttelyä kutsuttiin kokoamaan ruotsalainen Gustaf Kolthoff, joka itse pyydysti ja täytti poikansa Kjell Kolthoffin kanssa näyttelyyn sijoitetut eläimet. Kjell Kolthoff myös maalasi öljyvärein dioraamojen kangastaustat.
Biologisen museon pysyvä näyttely sisältää kolmetoista luontodioraamaa eläimineen. Maisemat esittävät kolmisenkymmentä nisäkäs- ja 136 lintulajia. Lisäksi museossa järjestetään vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyjä sekä tapahtumia erityisesti lapsille ja perheille.