Beringinmeri
Puhutaanpa Beringinmeri:sta. Tämä on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Beringinmeri:n myötä on syntynyt lukuisia keskusteluja, tutkimuksia ja tutkimuksia, jotka ovat yrittäneet tulkita sen monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Beringinmeri on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta, ja se on ollut keskustelunaihe niinkin monilla aloilla kuin politiikka, tiede, kulttuuri ja arkielämä. Tässä artikkelissa tutkimme Beringinmeri:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja.
Beringinmeri (ven. Бе́рингово мо́ре, engl. Bering Sea) on Tyynenmeren pohjoisimman osan muodostava merialue. Muusta Tyynestämerestä Beringinmeren rajaavat Alaskan niemimaa ja Aleuttien saaristo. Pohjoisessa Beringinmeren erottaa Pohjoisesta jäämerestä 90 kilometriä leveä Beringinsalmi, jonka löysi vuonna 1648 tutkimusmatkailija Semjon Dežnjov. Tanskalaissyntyinen Vitus Bering tutki aluetta sata vuotta myöhemmin, ja meri nimettiin hänen mukaansa.
Eläimistö
Beringinmeri on ravinteikas ja siellä esiintyy paljon merieläimiä ja merilintuja. Valtaosa maailman silmälasihaahkoista elää Beringinmerellä.
Lähteet
- ↑ Perustietosanakirja, s. 122. Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4802-7.
- ↑ Tomi Hinkkanen: Alaska on lintututkijan paratiisi. Aamulehti, 6.11.2013, s. B15.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Beringinmeri Wikimedia Commonsissa
