Tässä artikkelissa tutkimme Aunuksen kansallinen piiri:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä ja evoluutiosta sen vaikutukseen populaarikulttuuriin sen osallistumisen kautta siihen, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tutkimme myös asiantuntijoiden mielipiteitä ja erilaisia Aunuksen kansallinen piiri:n ympärillä olevia näkökulmia tavoitteenaan tarjota globaali ja täydellinen näkemys tästä laajasta ja monimutkaisesta aiheesta. Näillä linjoilla perehdymme syvään pohdiskeluun, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin Aunuksen kansallinen piiri:n tärkeyden nykyisessä kontekstissa.
Aunuksen kansallinen piiri Олонецкий национальный район |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Piirin sijainti Karjalan tasavallassa |
|
Valtio | Venäjä |
Federaatiosubjekti | Karjalan tasavalta |
Hallintokeskus | Aunus |
Pinta-ala | 3 988 km² |
Väkiluku | 29 300 |
– väestötiheys | 7,3 as./km² |
Symbolit | |
– Suuntanumero | +7 81436 |
Piirin viralliset sivut |
Aunuksen kansallinen piiri (ven. Олонецкий национальный (муниципальный) район, Olonetski natsionalnyi (munitsipalnyi) raion) on hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä, Laatokan koillisrannalla. Piirissä asuu 29 300 asukasta, josta huomattava osa on livvin- tai suomenkielisiä. Piirin pinta-ala on 3 988 km² ja 90 % pinta-alasta on metsää ja suota. Piiri rajoittuu lännessä Pitkärannan piiriin, pohjoisessa Prääsän kansalliseen piiriin ja idässä Leningradin alueen Lotinapellon piiriin.
Aunuksen piiri perustettiin vuonna 1927, jolloin siihen yhdistettiin aiemmista volosteista eli kunnista koko Aunuksen kirkonkylä, Nekkula ja Riipuskala, lähes koko Kotkatjärvi ja Kuujärvi sekä pieni osa Vieljärvestä.
Piirin pinta-ala oli alkuvaiheessa 2 780 km², ja siihen kuului 265 kylää ja 1 taajaväkinen yhdyskunta. Piirissä oli 13 kyläneuvostoa: Tihverin, Saarimäen, Kotkajärven, Nurmoilan, Ulvanan, Alavoisen, Tuksan, Riipuskalan, Aunuksen, Kuittisen, Kuujärven, Mäkriän ja Obžan kyläneuvostot. Piirin keskuksena toimi tuolloinkin Aunus. Neuvostoliiton vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan piirissä oli 20 569 asukasta, joista 1 210 oli venäläisiä, 19 063 karjalaisia, 200 suomalaisia ja 96 muita kansallisuuksia.
Vuoteen 1933 tultaessa piiriin oli liitetty osa Vitelen piiristä ja Pyhäjärven piiristä.
Piirin hallinnollinen keskus on Aunuksen kaupunki, joka on myös piirin ainoa kaupunki. Piirissä on 9 kuntaa:
Piiriin kuuluvat ammoiset Riipuskalan, Nekkulan, Kotkatjärven, Nurmoilan ja Viteleen alueet.
Aunus (Anuksenlinnu, Olonets), Alavoinen (Aleksala), Bolšakovo, Gerpelja, Eroila, Tuulos (Tuloksa), Vitele (Vidlitsa), Nurmoila, Kotsila (Iljinski), Kotkatjärvi (Kotkozero), Keskotjärvi (Keskozero), Kinalahti, Kuksumäki (Kukšegory), Ryskala, Pultsoila (Putilitsa), Tuuksa, Kuujärvi (Mihailovskoje), Tuosla (Taškenitsy), Tihverä (Tigvera), Tenhunselkä (Tenguselga) Kuittinen (Kuiteža), Mäkriä eli Nekkula (Megrega), Mäkrätjärvi (Megrozero), Pizi (Obža), Riipuskala (Ripuškalitsy), Haapanan majakka, Niiniselkä, Saarimäki (Sarmjagi), Vahjärvi (Vagvozero), Ulvana (Ulvany), Yllöinen (Verhovje), Kovera, Sedoksa, Novinka, Patolammi.selvennä
|
|