Arusaaret

Tässä artikkelissa tutkimme Arusaaret:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Arusaaret on ollut perustavassa roolissa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa ja ympäröivän maailman ymmärtämisessä aina syntymästään nykypäivään. Kautta historian Arusaaret on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen vaikutus on tuntunut niinkin erilaisilla aloilla kuin politiikka, teknologia, taiteet ja populaarikulttuuri. Poikkitieteellisen lähestymistavan avulla tutkimme tarkasti, kuinka Arusaaret on muokannut kokemuksiamme ja näkökulmiamme ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen.
Arusaaret

Koordinaatit 6°10′S, 134°30′E
Merialue Tyyni valtameri
Vesialue Arafuranmeri
Saaria yht. 90+
Suurin saari Tanahbesar
Pinta-ala 8 563 km² km²
Valtio
Valtio Indonesia
Provinssi Molukit
Alue Kepulauan Aru
Väestö
Väkiluku 91 123

Arusaaret (indonesiaksi Kepulauan Aru) on 95 saaren ryhmä Indonesian itäosassa Arafuranmeressä. Suurin saarista on Tanahbesar, mutta tärkein satama Dobo on läheisellä Wamarin saarella. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 8 563 km².[1] Korkeinkin kohta on vain 240 metriä merenpinnan yläpuolella. Arusaaret löydettiin 1606.[1] Vuoden 2015 väestönlaskennan mukaan Arusaarien väkiluku oli 91 123.[2]

Saaret sijaitsevat Australian-Uuden-Seelannin mannerlaatalla, ja niihin oli maayhteys jääkauden aikana. Niinpä ne muistuttavat kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään lähinnä Uutta-Guineaa. Tyypillisinä Uuden Guinean lajeina Arusaarten lajistoon kuuluvat mm. kypäräkasuaari, kruunukyyhky sekä pussimäyrä. Saarten pinnanmuodot ovat yleisesti ottaen matalia mutta maasto on mäkistä ja kasvillisuus vaihtelee sademetsän, savannin ja mangrovesuon välillä. Saaria erottavat toisistaan kapeat salmet, joita kapeutensa takia on perinteisesti kutsuttu joiksi.[3]

Arusaarten väestö on lähinnä malaijien ja papualaisten sekoitusta ja pääuskonto on kristinusko, joskin saarilla on myös muslimivähemmistö. Arusaarilla puhuttuja kieliä ovat barakai, batuley, dobel, karey, koba, kola, kompane, lola, lorang, manombai, mariri, itä taranga, länsi taranga ja ujir.[4] Nämä kaikki kuuluvat austronesialaisiin kieliin. Saarten pääelinkeino on pitkään ollut helmien viljely. Maataloustuotteista merkittäviä vientituotteita ovat saagopalmu, kookos, tupakka, kilpikonnankuoret ja paratiisilinnun sulat.

Lähteet