Armas Paasonen

Nykymaailmassa Armas Paasonen on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Teknologian ja globalisaation myötä Armas Paasonen:stä on tullut monia ihmisiä ja toimialoja kiinnostava aihe. Puhummepa sitten Armas Paasonen:stä terveyden, koulutuksen, politiikan tai viihteen alalla, sen vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Armas Paasonen:n roolia nyky-yhteiskunnassa ja kuinka se muokkaa maailmaamme innovatiivisilla ja odottamattomilla tavoilla. Tämä analyysi auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mikä rooli Armas Paasonen:llä on elämässämme ja miten se kehittyy tulevaisuudessa.
Armas Paasonen
Armas Paasonen vuonna 1927.
Armas Paasonen vuonna 1927.
Kansanedustaja
1.2.1911–25.9.1918, 1.5.1924–31.7.1929, 21.10.1930–31.8.1933, 1.9.1936–5.4.1945
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Viipurin läntinen
Henkilötiedot
Syntynyt29. elokuuta 1885
Viipuri
Kuollut15. marraskuuta 1950 (65 vuotta)
Kuopio
Ammatti rautatieläinen, kaupanhoitaja

Armas Johannes Paasonen (29. elokuuta 1885 Viipuri – 15. marraskuuta 1950 Kuopio) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana neljään otteeseen vuosien 1911 ja 1945 välillä.[1] Hän oli aikakautensa merkittävimpiä työväenliikkeen vaikuttajia Pohjois-Savossa ja nautti arvostusta kautta poliittisten piirien.[2][3] Paasonen on myös yksi kaikkien aikojen pitkäaikaisimpia kansanedustajia istuttuaan yhteensä 25 valtiopäivät.[4]

Elämä

Nuoruus

Armas Paasosen vanhemmat olivat viipurilainen jarrumies Erik Johan Paasonen (k. 1909) ja Nastolassa syntynyt Maria Helena Topiasson (1850-1925).[1] Perhe asui myöhemmin Mikkelissä, jossa Paasonen kävi kansakoulua, kunnes siirtyi 12-vuotiaana työelämään. Hän oli muun muassa sisävesilaivojen lämmittäjänä ja konepajan työmiehenä. Vuodesta 1904 lähtien Paasonen työskenteli Valtionrautateiden palveluksessa aluksi vaihdemiehenä Murtomäen asemalla ja vuodesta 1905 Sukevan asemalla. Paasonen oli perustamassa Sukevan työväenyhdistystä 1907 ja toimi useaan otteeseen sen puheenjohtajana. Hän oli myös Sukevan työväentalon puuhamiehiä.[5] Paasonen valittiin eduskuntaan vuonna 1911.

Sisällissota

Sisällissodan alettua kansanvaltuuskunta nimitti Paasosen VR:n raha-asiain komissaariksi, mutta hän kieltäytyi tehtävästä vastustaessaan aseellista vallankumousta.[5] Paasonen valittiin myös helmikuun alussa muodostettuun SDP:n uuteen puolueneuvostoon. Sodan aikana hän oleskeli Helsingissä ja osallistui Väinö Tannerin johtaman sosialidemokraattien rauhanopposition kokouksiin.[6] Helsingin taistelun jälkeen Paasonen oli kaupunginfiskaali Adolf Mestertonin kuultavana ja saatuaan matkustusluvan lähti huhtikuun lopussa kotiinsa Sukevaan. Toukokuussa Paasonen oli kotipaikkakunnallaan parin viikon ajan valkoisten vankina, jonka jälkeen hän palasi Aaro Salon kanssa Helsinkiin osallistuakseen eduskunnan istuntoon. Heidät kuitenkin vangittiin heti pääkaupunkiin saavuttuaan ja toimitettiin lopulta heinäkuussa Sörnäisten kuritushuoneeseen muiden vangittujen kansanedustajien tavoin. Lokakuussa Paasonen sai valtio- ja maanpetoksesta kuuden vuoden kuritushuonetuomion. Syynä olivat hän syksyllä 1917 pitämänsä puheet sekä vallankumoukseeen yllyttäväksi katsotun Me vaadimme -julistuksen allekirjoittaminen.[5] Tammikuussa 1919 valtiorikosylioikeus korotti tuomion kahdeksaksi vuodeksi.[7]

Takaisin eduskuntaan

Paasonen armahdetiin syksyllä 1919, jonka jälkeen hän suoritti Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osuuskauppaopiston kurssin ja työskenteli osuuskaupan hoitajana useilla paikkakunnilla Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.[8] Paasonen toimi myös Iisalmen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puhujana sekä Pohjois-Savon piirijärjestön järjestäjänä ja oli Savon Työmiehen pitkäaikainen avustaja.[9][10] Hän palasi jälleen eduskuntaan vuoden 1924 vaaleissa ja oli vielä myöhemmin 1930–1940-luvuilla kahteen otteeseen kansanedustajana.[1] Vuonna 1930 Paasonen otettiin uudelleen VR:n palvelukseen asemamieheksi Kuopion rautatieasemalle.[11] Hän oli myös Iisalmen maalaiskunnan kunnanvaltuuston sekä Kuopion kaupunginvaltuuston jäsen.[1] Armas Paasonen kuoli 65-vuotiaana marraskuussa 1950. Hänet on haudattu Kuopion Isolle hautausmaalle.[12]

Perhe

Armas Paasosen puoliso oli Nurmeksessa syntynyt kauppa-apulainen Edit Elvira Piironen (1896-1980), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1916. Heillä oli kolme lasta.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Armas Paasonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 31.8.2013.
  2. ↑ Armas Paasonen 50-vuotias. Sosialisti, 29.8.1935, nro 199, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.12.2024.
  3. ↑ 50-vuotias. Pohjois-Savo, 29.8.1935, nro 135, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.12.2024.
  4. ↑ Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907– 11.12.2024. Eduskunta. Viitattu 12.12.2024.
  5. ↑ a b c Paasonen, Armas Johannes – Valtiorikosylioikeuden akti (25097) (s. 2-3, 9-14) Valtiorikosylioikeuden aktit. 29.11.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 11.12.2024.
  6. ↑ Rinta-Tassi, Osmo: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 123, 134. Helsinki: Valtion painatuskeskus; Opetusministeriö, 1986. ISBN 951-860-079-1
  7. ↑ Sosialidemokratisten kansanedustajain tuomiot. Kansan Työ, 11.1.1919, nro 8, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.12.2024.
  8. ↑ Armas Paasonen 50-vuotias. Työn Voima, 28.8.1935, nro 198, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.12.2024.
  9. ↑ Huomattavia vaalipuheita Kuopion läntisessä vaalipiirissä. Suomen Sosialidemokraatti, 16.6.1922, nro 136, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.12.2024.
  10. ↑ Kuopion läänin läntisen vaalipiirin työväestön edustajaehdokkaita. Vapaus, 24.3.1924, nro 36, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.12.2024.
  11. ↑ Rautatiet. Pohjois-Savo, 13.3.1930, nro 29, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.12.2024.
  12. ↑ Haku | Paasonen, Armas Johannes Hautahaku. Viitattu 12.12.2024.

Aiheesta muualla

Sosialidemokraattien kansanedustajat
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot