Anton Makarenko

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Anton Makarenko:llä on ollut nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Anton Makarenko on jättänyt merkittävän jäljen moderniin maailmaan sen vaikutuksesta ihmisten välisiin suhteisiin ja sen merkitykseen globaalissa taloudessa. Erilaisten tutkimusten ja tutkimusten analyysin avulla tarkastelemme, kuinka Anton Makarenko on muokannut tapaamme elää, työskennellä ja suhtautua muihin. Lisäksi pohdimme Anton Makarenko:n tulevaisuuden roolia ja sitä, kuinka sen läsnäolo tulee jatkossakin keksimään ja muuttamaan jokapäiväisen elämämme eri osa-alueita.
Anton Makarenko 1920-luvulla.

Anton Semjonovitš Makarenko (ven. Анто́н Семёнович Мака́ренко, 13. maaliskuuta 1888 Harkovan läänin Sumyn kihlakunnan Belopolje1. huhtikuuta 1939 Moskova) oli neuvostoliittolainen kasvatustieteilijä ja kirjailija.

Anton Makarenko syntyi rautatieläisen perheeseen, suoritti opettajakurssin Krementšugissa ja työskenteli opettajana Ukrainassa. Hän valmistui Pultavan opettajainstituutista vuonna 1917. 1920–1930-luvuilla Makarenko johti alaikäisten rikollisten työsiirtolaa Pultavan lähellä ja lasten työkommuunia Harkovan esikaupungissa. Vuonna 1937 hän siirtyi Moskovaan keskittyäkseen kirjalliseen ja teoreettiseen toimintaansa.[1][2]

Makarenkon kasvatusfilosofia korostaa kollektivismin ja työn merkitystä sekä vanhempien vastuuta perheessä. Hän esitti näkemyksensä teoreettisten kirjoituksiensa ohella kaunokirjallisissa teoksissaan kuten Paljasjalkaiset isännät (Pedagogitšeskaja poema, 1933–1935) ja Liput torneissa (Flagi na bašnjah, 1938).[1][3] Kirjailijan ajatukset herättivät aluksi kritiikkiä, mutta Stalinin autoritarismin voimistuessa niitä alettiin pitää ”kommunistisen kasvatuksen” malliesimerkkinä[2].

Suomennettuja teoksia

Lähteet

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 15, s. 228–229. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
  2. a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 459. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
  3. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 6–8. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6

Aiheesta muualla