Aimo Reitala

Seuraavassa artikkelissa puhumme Aimo Reitala:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Aimo Reitala on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen merkityksen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Aimo Reitala:een, sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. On tärkeää ymmärtää Aimo Reitala:n merkitys ja analysoida sitä eri näkökulmista ymmärtääksesi sen laajuuden ja merkityksen. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Aimo Reitala:stä ja rohkaisemaan pohdintaa ja keskustelua tästä aiheesta.

Aimo Rauno Reitala (vuoteen 1938 Reilin; 26. syyskuuta 1931 Tampere30. joulukuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen taidehistorioitsija.[1][2]

Reitala toimi Turun yliopistossa taidehistorian professorina vuosina 1987–1996.[3] Hän julkaisi useita tutkimuksia, jotka käsittelevät Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan taidetta. Reitala tarkasteli taidehistoriaa etenkin sosiaali- ja aatehistorialliselta kannalta.[1] Teoksestaan Suomi-neito hänelle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1984.[2]

Reitala suunnitteli yhdessä Aimo Tukiaisen kanssa appensa Jalmari Rinteen ja tämän veljien Einar ja Joel Rinteen muistomerkin Asikkalaan.

Reitalan puoliso oli näyttelijä Tiina Rinne.[2]

Teoksia

  • Victor Westerholm. Väitöskirja. WSOY 1967
  • Suomi-neito: Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07430-X
  • Werner Holmbergin taide, 1986

Lähteet

  1. a b ”Reitala, Aimo”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
  2. a b c Ahtola-Moorhouse, Leena – Palin, Tutta – Sinisalo, Soili: Taidehistorian professori Aimo Reitala. Turun Sanomat, 21.1.2013, 108. vsk, nro 20, s. 20.
  3. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 592–593. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8

Kirjallisuutta

  • Ruotsalainen, Anna (toim.): Näköalapaikalla: Aimo Reitalan juhlakirja. (Taidehistoriallisia tutkimuksia, 17) Helsinki: Taidehistorian seura, 1996. ISSN 0355-1938 ISBN 951-95275-9-1

Aiheesta muualla