Nykymaailmassa Affiksi:stä on tullut yhä tärkeämpi. Affiksi:stä on tullut kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -ammateille riippumatta siitä, onko sen vaikutus yhteiskuntaan, sen vaikutus populaarikulttuuriin tai sen merkitys korkeakouluissa. Perustamisestaan lähtien Affiksi on herättänyt intohimoista keskustelua ja ollut intensiivisen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Epäilemättä Affiksi on monipuolinen aihe, joka kattaa monenlaisia näkökohtia ja joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.
Affiksi eli sanaliite on sanan runkoon liitettävä osa. Affiksit jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, mihin ne sijoitetaan suhteessa sanavartaloon. Kieliteknisesti affiksit ovat morfeemeja.
Erilaisia affikseja
- prefiksi eli etuliite, kuten esimerkiksi suomen negaatio /epä-/.
- suffiksi eli jälkiliite, kuten esimerkiksi suomen yks. 1. persoonan omistusliite /-ni/. Suffiksit ovat suomessa erittäin yleisiä. Ne jaetaan seuraavasti:
- –johtimet (jak|aa + -o > jako, sattu|a + -mus/-mys > sattumus)
- –päätteet (verbien persoonapääte: olen; nominien sijapääte: talossa)
- –tunnukset (verbeillä modus olisin, pystynemme ja tempus nauroivat; nomineilla monikon tunnus: kissat)
- –liitteet (nominien omistusliitteet: autotallini)
- –liitepartikkelit (esimerkiksi verbeillä: -pa/-pä, -han/-hän, -ko/-kö, -s > tekisinkö, tulepa tänne, oletkos aivan varma, sehän on mukava kuulla)
- infiksi on affiksi, joka tulee sanan (tai sanavartalon) sisään, esimerkiksi akkad. separatiivi /-ta-/, elûm 'mennä ylös' > etlûm 'mennä ylös jostakin'
- sirkumfiksi tulee sekä sanavartalon alkuun että loppuun, esimerkiksi nahuatlin omistusliitteet tl-substantiiveissa: yks.1.persoona /no- -uh/ coá- 'käärme' > nocoáuh 'käärmeeni'
- transfiksi on epäjatkuva affiksi, lähinnä seemiläisissä kielissä, esimerkiksi arabiassa, ktb 'kirja', josta transfiksillä i-ā saadaan (yksikkö) kitāb 'kirja', u-u (monikko) kutub 'kirjat' jne.
- superfiksi vaikuttaa äänteiden suprasegmentaalisiin piirteisiin, kuten tooniin (esim. mbayn kielen frekventatiivi: rīyā 'jakaa' > ríyā 'jakaa monta kertaa')
Lähteet
Aiheesta muualla