Adjutantti
Nykymaailmassa Adjutantti:stä on tullut keskeinen keskustelun ja keskustelun aihe. Sen vaikutus kattaa yhteiskunnan, kulttuurin ja talouden eri osa-alueet ja herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta monissa ihmisissä. Ilmestymisestään tähän päivään asti Adjutantti on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, jotka haluavat ymmärtää sen laajuutta ja seurauksia. Vuosien varrella Adjutantti on ollut lukuisten tutkimusten ja analyysien kohteena, jotka ovat auttaneet paljastamaan sen tärkeyden ja merkityksen eri aloilla. Kun jatkamme Adjutantti:n tutkimista ja löytämistä lisää, on erittäin tärkeää syventää sen tärkeimpiä puolia ymmärtääksemme sen vaikutusta nykymaailmaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Adjutantti:stä, käsitellä sen monia puolia ja tarjota rikastuttava näkökulma tähän merkittävään ja vaikutusvaltaiseen aiheeseen.
Adjutantti (latinan verbistä adiutare, auttaa) on upseeri, joka avustaa ylempiarvoista upseeria. Yleensä ainakin Puolustusvoimien ylimmällä johdolla on käytössään adjutantteja. Suomessa puolustusministerillä on yksi adjutantti, Puolustusvoimien ylipäälliköllä eli tasavallan presidentillä heitä on kolme. Tämän lisäksi myös puolustusvoimain komentajalla on adjutantti.
Adjutanttien asema vaihtelee maasta toiseen. Ranskassa komppanian ylimmän aliupseerin virka on nimeltään adjutantti. Yhdysvalloissa kansalliskaartin komentaja on ”valtionadjutantti”, State adjutant.
Sivuadjutantti ja kenraaliadjutantti
Sivuadjutantti oli Venäjän keisarin henkilökohtainen adjutantti. Kenraalin arvoluokkaan kohotettuna hän oli kenraaliadjutantti. Ruotsin armeijassa kenraaliadjutantti oli 1700- ja 1800-luvuilla ylipäällikön apulaisena toimiva upseeri. Ruotsissa oli myös 1790-luvulta vuoteen 1840 kaksi kuninkaan kenraaliadjutanttia, toinen maavoimia ja toinen laivastoa varten. Heidän tehtävänsä oli esitellä komentoasiat, varsinkin henkilöasiat, kuninkaalle. Kenraaliadjutantti on ollut kenraalimajurin ja everstin välinen arvoaste Ruotsin armeijassa. Myös keisarillisen Saksan ja Venäjän armeijoissa on ollut kenraaliadjutantteja.
Suomen tasavallan presidentin adjutantit
Suomen tasavallan presidentin adjutantit ovat puolustusvoimien palveluksessa olevia upseereja, jotka on komennettu tasavallan presidentin kansliaan.
Lähteet
- ↑ Tietosanakirja 8. Ribot-Stambul
- ↑ Iso tietosanakirja. Osa 6, palsta 558, hakusana kenraaliadjutantti. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1934.
- ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 10, palsta 369, hakusana kenraaliadjutantti. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
Lähteet
- http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=15356
- http://www.presidentti.fi/netcomm/news/ShowArticle.asp?intNWSAID=33940&LAN=FI (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mikko Uola: Levo, Urpo (1921–1998) (maksullinen) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Urho Myllyniemi: Grönvall, Ragnar (1901–1989) (maksullinen) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html