Adjektiivi
Nykymaailmassa Adjektiivi on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Adjektiivi on synnyttänyt intensiivistä ja intohimoista keskustelua, joka on herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja johtanut ajatustenvaihtoon, joka on rikastanut kulttuurista ja sosiaalista panoraamaa. Koska Adjektiivi jatkaa resonoimista nyky-yhteiskunnassa, on välttämätöntä tutkia kaikki tähän ilmiöön liittyvät näkökohdat sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa perehdymme Adjektiivi:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja tarjoamme panoraamanäkymän ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta elämäämme.
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa. Adjektiivi ilmaisee asian tai esineen laatua. Se vastaa kysymykseen millainen. (Esim. auto on punainen, pallo on pyöreä, metsä on iso.)
Suomessa adjektiivi taipuu sijamuodon ja luvun mukaan. Muissa kielissä sitä voidaan taivuttaa myös esimerkiksi suvun eli genuksen mukaan.
Useimmista adjektiiveista voidaan muodostaa vertailuasteet. Adjektiivi sellaisenaan on positiivi eli perusaste. Suurempaa astetta ilmaisee komparatiivi eli voittoaste ja suurinta (tai erittäin suurta) astetta superlatiivi eli yliaste.
Suomen kielen komparatiivin tunnus on nominatiivissa -mpi ja muissa sijoissa astevaihtelullinen -mpA- : -mmA-. Kaksitavuisen vartalon loppuvokaalin a:n ja ä:n tilalla on komparatiivin tunnuksen edellä e (esimerkiksi paha : pahempi, kylmä : kylmempi mutta ei mahtava : *mahtavempi).
Superlatiivin tunnus on nominatiivissa ja partitiivissa -in, muissa sijoissa -impA- : -immA-.
Erikoistapaus on "hyvä"-adjektiivi, siinä taivutus menee hyvä, parempi, paras.
Lähteet
- ↑ Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 247. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951121850-0.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adjektiivi Wikimedia Commonsissa
