Tässä artikkelissa analysoimme kaikkea Aaro Tolsa:een liittyvää. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Kautta historian Aaro Tolsa:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, ja se on vaikuttanut kaikenikäisiin ja kaikenikäisiin ihmisiin. Erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kautta tutkimme Aaro Tolsa:n monia puolia sekä sen vaikutuksia kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Lisäksi tarkastelemme Aaro Tolsa:n tämänhetkisiä mielipiteitä ja keskusteluja sekä mahdollisia tulevaisuuden ennusteita tämän nyky-yhteiskunnassa niin tärkeän aiheen suhteen.
Aaro Tolsan vanhemmat olivat muurari Topias Tolsa ja Maria Helenius ja puoliso vuodesta 1919 Hanna Kuokkanen. Tolsa pääsi ylioppilaaksi 1916 ja hänet vihittiin papiksi 1919. Hän toimi setlementtityötä varten perustetun Teollisuusseutujen evankelioimisseuran pappina Rovaniemellä 1923–1932 ja oli sen jälkeen Rovaniemen vapaa-opiston johtaja 1932–1942. Viimeksi Tolsa oli Kristillis-yhteiskunnallisen työkeskusliiton matkasihteeri 1942–1949 ja liiton pääsihteeri 1949–1951.[1] Uransa alussa Suomenniemen ja Joensuun seurakunnissa ja sitten Suursaaressa pappina työskennellyt Tolsa teki elämäntyönsä pääosin Peräpohjolassa ja Lapissa ja julkaisi myös aihetta käsitteleviä kirjoja muutamien uskonnollisten teosten ohella.[2]
Teoksia
Tukkilaiset tulevat: Kristillis-yhteiskunnallinen sanoma Pohjolan kiveliöihin 1922–1937. Työkeskusten kustannus Oy 1937
Kansa uuden elämän ovella: Rohkaisun ja toivon ajatuksia vaikeuksien aikana. Työkeskusten kustannus Oy 1942
Ristinmerkistä – ristinmerkkiin. Suomen aseveljien liitto 1942
Mene ja tee: Ajatuksia Jeesuksen pelastussanomasta raamatun valossa. 1943
Lisää meille uskoa! Työkeskusten kustannus Oy 1945
Ihmisen nälkää: Pappina Pohjolassa ilman kirkkoa ja saarnatuolia. WSOY 1945
↑ abPoijärvi, L. Arvi P. – Havu, Ilmari – Jääskeläinen, Mauno (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 786. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
↑ abKuolleita.Helsingin Sanomat, 4.8.1951, s. 3. (Maksullinen lähde.)