Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Štše ne vmerla Ukrajiny:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Štše ne vmerla Ukrajiny on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja keskustelua eri aloilla, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme eri näkökulmia Štše ne vmerla Ukrajiny:een, käsittelemme sen tärkeimpiä näkökohtia ja analysoimme sen nykyistä vaikutusta. Lisäksi perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja sen vaikutuksiin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Štše ne vmerla Ukrajiny:stä ja kutsuu lukijoita syventämään tietojaan ja ymmärrystään tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Ще не вмерла України | |
---|---|
Kansallishymnin nuotit |
|
Valtio | Ukraina |
Säveltäjä | Myh’ailo Verbytskyi |
Sanoittaja | Pavlo Tšubynsky |
Sävelletty | 1863 |
Suomenkielinen nimi | Ukraina ei ole vielä kuollut |
|
Štše ne vmerla Ukrajiny i slava, i volja (ukr. Ще не вмерла України і слава, і воля, Štše ne vmerla Ukrajiny i slava, i volja) on Ukrainan kansallislaulu. Laulun sävelsi Länsi-Ukrainasta kotoisin oleva säveltäjä ja pappi Myh’ailo Verbytskyi vuonna 1863 Pavlo Tšubynskyin vuotta aikaisempaan kirjoittamaan isänmaalliseen runoon. Siitä tuli Ukrainassa suosittu isänmaallinen laulu, ja vuonna 1917 se julistettiin vasta itsenäistyneen Ukrainan tasavallan kansallislauluksi. Laulu muistuttaa hieman puolalaisia ja serbialaisia kansanlauluja.
Štše ne vmerla Ukrajiny i slava, i volja laulettiin de facto -kansallislauluna uudelleen itsenäistyneen Ukrainan ensimmäisen presidentin Leonid Kravtšukin virkaanastujaisissa 5. joulukuuta 1991. Ukrainan 28. kesäkuuta 1996 hyväksytty perustuslaki määrää 20. artiklassaan Verbytskyin sävellyksen kansallislauluksi ja määrää samalla, että laulun virallisten sanojen on tultava hyväksytyksi parlamentissa kahden kolmasosan enemmistöllä, mikä tapahtui vasta 6. maaliskuuta 2003. Hyväksytyt sanat poikkeavat hieman Tšubynskyin alkuperäisestä runosta.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 useat eurooppalaiset orkesterit soittivat normaalin ohjelmistonsa lisäksi myös Ukrainan kansallislaulun osoittaakseen solidaarisuutta.
Ukrainankieliset sanat | Translitterointi | Epävirallinen laulettava suomennos |
---|---|---|
Ще не вмерла України і слава, і воля, Ще нам, браття молодії, усміхнеться доля. Згинуть наші воріженьки, як роса на сонці, Запануєм і ми, браття, у своїй сторонці. |
Štše ne vmerla Ukrajiny i slava, i volja, Štše nam, brattja molodiji, usmih’netsja dolja. Zhynut naši voriženky, jak rosa na sontsi, Zapanujem i my, brattja, u svoji storontsi. |
Viel' ei kuollut ole Ukraina, ei kunnia eikä tahto
Vielä meille, nuoret veljet, hymyilee kohtalo. |
Kertosäe: Душу й тіло ми положим за нашу свободу.
І покажем, що ми, браття, козацького роду. |
Dušu j tilo my položym za našu svobodu
I pokažem, štšo my, brattja, kozatskoho rodu. |
Ruumiin, sielun me annamme vapautemme vuoksi
Veljet näyttäkää, ett' olemme, kasakoiden kansaa. |
Ukrainankieliset sanat | Translitterointi | Epävirallinen laulettava suomennos |
---|---|---|
Ще не вмерла Україна, ні слава, ні воля,
Ще нам, браття українці, усміхнеться доля. |
Štše ne vmerla Ukrajiny ni slava, ni volja,
Štše nam, brattja ukrajintsi, usmih’netsja dolja. |
Viel' ei kuollut ole Ukraina, ei kunnia eikä tahto
Vielä meil', ukrainalaiset, hymyilee kohtalo. |
Kertosäe: Душу й тіло ми положим за нашу свободу
І покажем, що ми, браття, козацького роду. |
Dušu j tilo my položym za našu svobodu
I pokažem, štšo my, brattja, kozatskoho rodu. |
Ruumiin, sielun me annamme vapautemme vuoksi
Veljet näyttäkää, ett' olemme, kasakoiden kansaa. |