Tässä artikkelissa tutkimme
Ionipumppu:n järkyttävää tarinaa, aihetta, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ajan mittaan
Ionipumppu on ollut ratkaisevassa roolissa monien ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut paitsi heidän tekoihinsa myös heidän ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla toivomme saavamme valoa
Ionipumppu:n eri puolille sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota lukijalle kokonaisvaltainen näkemys
Ionipumppu:stä, jonka tavoitteena on edistää tämän kiehtovan aiheen syvempää ja monipuolisempaa ymmärtämistä.
Ionipumput ovat solukalvossa olevia ioneja kuljettavia proteiineista koostuvia rakenteita.[1] Ionit eivät varauksensa vuoksi pääse liikkumaan vapaasti solukalvon läpi, ja siksi niille tarvitaan erityisiä tunneleita kalvon läpi. Ionipumput pumppaavat ioneja kohden suurempaa pitoisuutta, joten pumppujen toimintaan tarvitaan energiaa. Energian vuoksi ionipumppujen toiminta on aktiivista kuljetusta. Energia saadaan yleensä ATP:n hydrolyysistä. Aktiivinen kuljetus jaetaan primaariseen ja sekundaariseen kuljetukseen, joista ionipumppujen kuljetustapa kuuluu primaariseen kuljetukseen.
Ionit voivat kulkeutua kalvon läpi myös passiivisesti ionikanavaa pitkin.
Esimerkkejä ionipumpuista
- Hermosolujen yleisin ionipumpputyyppi on natrium-kaliumpumppu (Na+-K+-ATPaasi). Hermosolun ulkopuolella on enemmän natriumioneja kuin sen sisäpuolella, ja vastaavasti sen sisäpuolella on enemmän kaliumioneja kuin sen ulkopuolella. Ionipumput ylläpitävät pitoisuuseroa. Natrium-kaliumpumput kuljettavat kaksi kaliumionia soluun samalla kun ne siirtävät kolme natriumionia solun ulkopuolelle. Ionien pumppauksella saavutettu kalvojännite on välttämätön hermosolujen toiminnalle. Noin neljännes ihmisen käyttämästä energiasta kuluu natrium-kaliumpumppujen työhön.[2]
- Kasvisolun solukalvon H+-ATPaasit pumppaavat H+-ioneja solun sisältä solukalvon ulkopuolelle ja vakuoliin. Tällöin kasvisolun solulimasta saadaan ympäristöään negatiivisempi, millä on vaikutusta solun toimintaan.
- Kasvisolun Ca2+-ATPaasi pumppaa kalsiumioneja pois solulimasta. Näin kalsiumia saadaan soluseinän lähelle. Kalsiumia tarvitaan soluseinän muodostumisessa.
Lähteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
- ↑ Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen: Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka, s. 19. Määritä julkaisija! ISBN 951-1-15670-5